No hei kaikille vaan!Pyydän nöyrästi anteenksi sitä että tämän osan tekemiseen meni niin kauan mutta kun koulussa on ollut kaikkea ja tietysti edessä ovat vielä parit kokeet ja tietysti ei ole oikein ollut peli-innostusta,.Mutta mitä minä höpötän tuhanpäiväisyyksiä kun ette te siitä halua kuulla :D ,mutta osa ompi siis kaksiosainen missä ei ole vielä ladattuja mutta 12 osassa on jo(vink.Nataliesta tuli tosi nätti kun sain ladatut peliini).Toivon että ette tuomitse minua siksi että ladatut puuttuvat koska kyllä niitäkin tulee no seuraamme siis perijäämme Natalieta joka käy yliopiston ja löytää  rakkauden.Tiedossa siis romantiikkaa,kyyneleitä ja opiskelua :P

Natalie,Nick ja Niitty olivat siis saapuneet yliopistolle ja yhteisillä varoillaan he ostivat asunnon.Parin päivän päästä puhelin soi."Haloo?"Natalie vastasi uneliaasti aamulla."No äitisi täällä,olemme päässeet selville kummasta tulee perijä",Alice sanoi."Oletteko?Kiva,no kummasta?"Natalie kysyi ja terävöityi heti."Sinusta kultaseni,palaat kotiin yliopiston jälkeen!"Alice sanoi."Minustako?Eikä ihanaa,meen kertoon Nickille!"Natalie kirkaisi ja sulki puhelimen niin että Alice ei kerinnyt vastata mitään.

"Soittiko äiti?Mitä hän sanoi kummasta tulee perijä!"Nick kysyi nähtyään Natalien kädessä puhelinluurin."Joo soitti mutta se.."Natalie takerteli."Mitä kerro!"Nick sanoi vieläkin innoissaan.Natalie ei sanonut mitään eihän noin vain voisi pilata veljensä elämää."No niin sano!"Nick käski."Hyvä o-on,mu-usta tuli perijä,oon pahoillani"Natalie sanoi."Susta,Jes!"Nick hurrasi."Mitäh?Mä luulin että pettyisit ku et oo perijänä",Natalie sanoi."No en nyt mä voin mennä Niityn kanssa naimisiin ja lopettaa yliopiston!"Nick selitti.

Nick haki huoneestaan pienen timantti sormuksen ja polvistui Niityn eteen."Oi kultaseni kun tapasin sinut pienenä tiesin sinun olevan se oikea,joten jos suot ottaisin sinut vaimokseni ja eläisimme yhdessä onnellisina",Nick sanoi.

Pienen hiljaisuuden aikana Nick pelkäsi Niityn kieltävän mutta sitten.."Tietysti minä tulen vaimoksesi!"Niitty sanoi onnessaan ja rutisti kihlattuaan tiukasti timanttisormus sormessaan.

"Nyt kun olemme kihloissa,niin olen ajatellut että lopetan yliopiston.Siitä ei ole minulle mitään hyötyä tahdon vain kanssasi naimisiin",Nick sanoi."Kyllä se minulle käy kunhan olet onnellinen",Niitty sanoi hellästi.

"Olet niin ihana,mitäs jos lähdemme heti pois yliopistosta?"Nick kysyi ja hyväili kihlattunsa poskea."Kyllä se minulle käy mutta entä siskosi?"Niitty kysyi."Ei häntä haittaa..."Nick sanoi ja yhdessä he menivät soittamaan yliopistolle.

Ensin Niitty ilmoitti lopettavansa yliopiston ja muuttui ihan ok:n näköiseksi mutta ei häntä ihan kaunokaiseksi voi sanoa :D

Sitten Nick lopetti ja muuttui komeaksi nuoreksi mieheksi.Tyylinvaihdos olisi kuitenkin vielä edessä.Taustalla Natalie hiuskutti kättään hyvästellessään veljensä.

Natalie ei ollut kuitenkaan kauhean tyytyväinen veljensä päätökseen sisimmässään,miksi valita tyttö kuin voi käydä hienoa yliopistoelämää?No kyllä sinä tulet sen vielä tajuamaan tyttöseni!

Natalie ei ollut tottunut elämään yksin tai yleensä olemaan yksin.Kotona oli aina ollut joku paikalla ja koulussakin kaverit olivat aina pyörineet ympärillä.Ja ne lukuisat poikakaverit,niitäkin oli ikävä.

No tylsistyneenä yksinäisyyteen hän tilasi treffieukon ja pyyti komeaa miestä joka veisi polvet alta.Vastineeksi eukko halusi rahaa,paljon,mutta Nataliella teki rahan kanssa tiukkaa joten hän antoi vain  pari simoleonia.

Eukko tuhahti jotain pienestä summasta ja hommasi Natalien treffiseuralaisen.

Valitettavasti eukon valitsema mies ei ollut ihan hänen mieleensä.Hänpä sitten hyvästeli miehen kuka tämä sitten olikaan.

Toisella kerralla tuli sitten yhtä kamala ja vielä rumempi,tämäkään herra ei kelvannut neidillemme.

Natalie päätti antaa vielä yhden tilaisuuden eukolle mutta senkin hän tyri.Natalie päätti yrittää tämän kanssa ihan vain kaverimielessä.

Mutta tällä herralla ei ollut ihan kaverisuhteet mielessä,sillä hän alkoi tökkiä neitoamme."Mikä vitsi oikein ole kun tuut tökkiin mua!"Natalie huusi nyrkit pystyssä.

"No kato ittees tollanen likka joka saa kaiken tarjottimella!"Mies huusi."Miten niin?Luuletko että elämäni on ollut ruusuilla tanssimista?"Natalie vastasi."No on,tollanen tyhjä pää",mies sanoi."Nyt riittää!"Natalie huusi ja syöksyi miehen kimppuun.

Aluksi näytti siltä että Natalie olisi voitolla sillä hän sai hyvän kuristusotteen.Mutta sitten mies hyppäsi ja alkoi huitomaan.

Ja niin lopulta mies voitti hänet.Natalie marsi lapaantuneena sisälle ja huikkasi vielä miehelle että häipyisi tontilta tai hän soittaisi poliisit.

Natalielle oli tullut ikävä tapa katsella kauhuelokuvia myöhään iltaisin, mutta eräisenä iltana Natalie taas tapansa mukaan istui sohvalla ja katseli kauhuelokuvaa mikä kertoi ihmissudesta.

Samaisena iltana kun Natalie oli painumassa yöpuulle hän kuuli matalaa murinaa."Mikä ihme?"hän sanoi ääneen."Ehkä se oli joku kulkukoira vaan?"hän arveli.

Sinä yönä Natalie heräsi monta kertaa matalaan murinaan."Minun täytyy nukkua,huomenna on ekan vuoden tentti",Natalie ajatteli.

Aamulla hän sitten meni tenttiin...Sieltä tullessaam hän tuli kerrankin hymy naamallaan,Natalie oli saanut täydet pisteet!Hyvä Natalie!

Yhtenä aamuna Natalie tapasi kauniit geenit omaavan naisen,nimeltä (sanotaan vaikka) Kaisa ;) Hän kysyi naisen puhelinnumeroa tulevia poikiansa ajatellen.Vaikkakin ajatteli että se oli turhaa sillä hän alkoi olla jo epätoivoinen sen oikean löytämisessä,kaikki kampuksen miehet kun olivat aina leveänenäisiä tai kierosilmäisiä.

Kunnes sitten kohtalo puuttui peliin.Natalie oli viemässä roskia kun hän huomasi nuoren miehen joka seisoskeli kadulla."Anton,mitä sinä täällä teet?"Natalie kirkaisi tunnistettuaan lapsuuden aikaisen parhaan kaverinsa."No ööh olen menossa tätä kautta biologianluenolleni",Anton selitti."Kuulin myös että olet tullut yliopistoon,halusin siis nähdä sinut",Anton jatkoi takerrellen."Minullakin on luento,voisimme mennä yhdessä?"Natalie sanoi punastellen.Anton nyökkäsi ja yhdessä he lähtivät luennoillensa.

Seuraavana aamuna Natalie tapasi taas Antonin ja tyylikkäästi yöhameella."Moi Anton,mitäs sä täällä?"Natalie kysyi ja halasi tätä."No ajattelin tulla vain muistelemaan lapsuutta kun tässä vapaa-aikaa oli",Anton sanoi punastellen taas."Kiva kun tulit,mennäänkö sisälle voileiville?"Natalie kysäisi ja katsoi suoraan Antonin vihreisiin silmiin."Olivatko ne aina olleet niin ihanan vihreät ja suloiset?" Natalie ajatteli.

Mutta eihän edes sisälle keritty mennä sillä tunteet alkoivat ottaa vallan.Natalie tunsi sisällään klipsahduksen jonka hän ymmärsi tarkoittavan sitä että Anton olisi se oikea niinpä hän suuteli tätä hellästi ja silti tulisesti.Pienen ikuisuuden jälkeen he vihdoin erkanivat toisistaan..

Natalie ja Anton alkoivat seurustella virallisesti,he tapailivat säännöllisesti ja kävivät treffeillä.

Tai siis niin usein kuin molepien opinnot sen sallivat.Nataliella oli jatkuvasti kokeita ja kakkosvuoden päätöskoekkin oli jo niin lähellä.

Ja niin se sitten koitti.Natalie meni kokeeseen jo hyvissä ajoin ja sai taas vitosen.Hän oli oikein onnellinen tämän hetkisestä elämän tilanteesta.Hänellä oli söpö poikakaveri ja hän menestyi hyvin yliopistossa.Mikään ei voisi pilata hänen elämäänsä,ei mikään!

Tai ainakin niin Natalie luuli kunnes eräänä päivänä puhelin soi ja hän vastasi tavallisesti."Natalie,no moi kultsu mä just ajattelinki sua.."Natalie sanoi."Joo,niin mulla on huonoja uutisia,mä joudun lopettaa yliopiston.Isäni on sairastunu kuolemansairaasti,äiti ei kestä sitä yksin,minun on pakko mennä takaisin kotia",Anton sanoi surullisesti.Mitäh?Ei voi olla niin,et voi jättää mua,sitä paitsi Simcity on liian kaukana,en näkisi sua välttämättä enää koskaan!!"Natalie huusi itkien."Mä tulen kans mukaan,mäki lopetan!"Natalie jatkoi."Ei se käy,en voi pilata tulevaisuuttas ja älä huoli rakas,tulen takaisin 2 vuoden päästä kun olet jo päässyt läpi yliopiston",Antton sanoi."Mutta,tule edes hyvästelemään jotta jaksan",Natalie sai sanottua kyyneleiltään."Hyvä on minä tulen,älä enää itke",Anton sanoi ja sulki puhelimen.

Pyyhittyään kyyneleet Natalie meni pihalle porealtaseen odottelemaan Antonia."Odota Anton,minä tulen pois",Natalie sanoi ja aikoi nousta."Ei älä,minä tulen kanssasi",Anton sanoi.Istuiduttuaan Anton otti Natalien syliinsä ja suuteli tätä."Tiedätkö,tahdon tehdä sen sinun kanssasi ennen kuin lähdet",Natalie sanoi hiljaa kuiskaten."Minkä?"Anton kysyi vaikka tiesi mitä tämä tarkoitti."Sen,menettää neitsyyteni"Natalie sanoi ja suuteli Antonia ja hänkin suuteli takaisin...

Tähän tällä kertaa,osa on aika lyhyt mutta toinen puolisko on sitten pitempi.Toivottavasti moni jää seuraamaan :)Kommentoikaa jokainen,joka on lukenut osan.Ei haittaa jos kommentti on lyhyt kunhan vain tiedän että joku edes seuraa tätä.Jos haukkut,perustele miksi oli huono tai miksi et pitänyt niin että tiedän kehitttyä.Mutta Kommentia kehiin :D