Anteeksi kauheasti teille lukioille, mutta tämä oli väistämätöntä. Ei ole mitään innostusta ollut enää pitkiin aikoihin, enkä jaksa enää tuntea syyllisyyttä kuinka osan teossa aina kestää innottomuuteni ja kiireideni takia, onhan minulla oma elämä myös. Pelaan kyllä mäntseneillä vielä ja kuvia voin ehkä laittaa jossain vaiheessa, mutta osia en enää tee. Kiitos teille lukioille, jotka jaksoitte lukea lc:täni ja toivottavasti saitte edes jotain piristystä osista. Mutta nyt jääkää hyvästi :/

Päätinpä jakaa tämän ylipitkän yliopisto osan kahdeksi osaksi, että saisin tämän julkaistua edes nyt. Osa kuin vain myöhästyi ja myöhästyi kirjoitus puutteen, koeviikkojen, henk. kohtaisten asioiden takia jne. Yhdessä välissä harkitsen jo lopettamistakin, mutta päätin kuitenkin jatkaa, koska pidän kuitenkin Mäntseneistä. Mutta ilmestymisväli ei siis tule olemaan kovinkaan nopea, samankaltaista mitä tähänkin asti. Ja vielä siitä, että osa on melkeinpä täynnä suhdeongelmia :D  Mutta nyt olen sanonut sen mitä pitiä sanoa, mutta nyt voisitte lukasta tämän osan jota olette toivon mukaan odottaneet...

~~Yliopistolla~~

Yliopistoa oli kestänyt vasta viikon, mutta silti koko porukka tuntui jo läheiseltä. Rick oli alkanut tuntea pientä vetoa lapsuudenystäväänsä Iinestä kohtaan, olihan hän ollut ihastunut tähän jo ensitapaamisesta asti, mutta tunteet tuntuivat nyt vahvemmilta. Nainen oli vain niin herttaisen oloinen, mutta silti rohkea ja suorapuheinen, eikä Rick tietenkään voinut olla ajattelematta, että Iines oli myös erittäin kaunis. Mutta vaikka hän pystyikin olla lähes normaalisti tämän läsnäollessa, ei hän voinut olla välillä katsomatta naisen kauniita kasvoja.

Talossa vallitsikin nyt naisvalta, joten poikien piti pitää yhtä keksimällä muille erittäin ärsyttäviä jekkuja, joiden kohde sattui usein olemaan heidän kolmoissiskonsa. Sarah alkoikin olla korvia myöten täynnä veljiensä jekkuja.

Veljesten tapana oli myös jakaa kaikki salaisuudet kuten nytkin Rick oli päättänyt uskoutua veljelleen pitävänsä Iineksestä. Ehkei kuitenkaan paras paikka kertoa rakkaudentunnustuksia ollut juuri Iineksen selän takana? Onneksi Iines ei kuitenkaan huomannut mitään, sillä oli keskittynyt juttelemaan Terhikin kanssa.

Terhikki oli myöskin pikku tytöstä asti ollut ihastunut Philiin, mutta hän arveli, että Phil ei ajatellut hänestä samoin, koska Phil tuntui olevan kuin häntä ei olisi ollutkaan, oltiin sitten samassa pöydässä taikka luennolla.

Terhikki oli kuitenkin arvannut väärin sillä Phil oli tosissaan ollut aina kiinnostunut Terhikistä, mutta hän ei osannut näyttää sitä. Phil ei osannut sanoa iskeviä repliikkejä sopiviin kohtiin kuten veljensä, hän ei ikinä keksinyt puhuttavaa, eikä hän uskaltanut tuijottaa Terhikkiä niin, että tämä huomaisi. Philistä oli vain suoraa sanottuna tullut hirveän ujo, aivan toisenlainen, mitä hän oli ollut pienenä. Eikä varsinaisesti Philin itsetuntoa parantanut sekään, että Terhikki tuntui pitävän enemmän hänen veljestään.

Kampuksella nähtiin tuon tuosta myös mitä luultavammin mielenvikaisempia ihmisiä mm. viuhahtelioita, laamoja ja harmaapäisiä valmentajia. Julie ja Terhikki olivat kuitenkin jo ehtineet tottuneet näihin eriskummllisiin vieraisiin, eivätkä kiinnittäneet näihin mitään huomiota.

Terhikki istuskeli yksin pelaamassa shakkia kun Philillä välähti, että hänhän voisi mennä pelaamaan tämän kanssa. "Voisinko pelata kanssasi erän shakkia?" Phil kysyi ujosti. "Joo voit, yksin onkin niin tylsä pelata", Terhikki sanoi hymyillen. Mutta ilmeisesti kuitenkin kohtalolla oli muuta mielessä, sillä juuri kun kaksikko oli laittamassa nappuloita, löi kello kaksi ja Terhikki tajusi, että oli myöhässä luennoltaan. Hän säntäsikin juosten luennolleen samantien selittämättä, jättäen Philin surkeana yksin.

Phil painui aikaisin illalla masentuneen oloisena nukkumaan, koko päivä tuntui menneen päin mäntyä, ehkä kaikki näyttäisi paremmalta huomenna?

Julie oli tietoinen sisarustensa suhdeongelmista, koska hän oli se jolle yleensä kerrottiin huolet, viisaana tyttönä Julie kuitenkin päätti olla sotkeutumatta niihin, eihän hänellä itselläkään ollut kovin paljoa kokemusta sellaisesta..paitsi lehmämaskotista, josta ei ollut kuulunut enää mitään. Julie oli pettynyt, mies oli ilmesestikkin vain leikkinyt hänen tunteillaan ja se sattui häneen.

Seuraavana päivänä Julie pelasi Rickin kanssa shakkia, peli päättyikin siihen, että Julie voitti. Rick kuitenkin tuntui olevan huono häviäjä sillä väitti kiven kovaan, että Julie oli huijannut pelissä. "En huijannut, katso nyt tästä tulee shakki ja matti!" Julie vakuutti. "Kuitenkin siirsit sitä kun mä kattoin toiseen suuntaan!" Rick väitti ja poistui olohuoneesta jättäen Julien siivoamaan pelinappulat."Voi voi noita miehiä", Julie ajatteli.

Tätä se oli yliopistossa, luennoilla kulkemista, esseiden kirjoittamista ja taitojen kehittämistä.

"Hei, mitäs teet?" Rick kysyi pirteästi huomatessaan Terhikin keskittyneenä kirjaan. "Ööh luen kirjaa, miten niin?" Terhikki ihmetteli, Rick ei yleensä ei kiinnittänyt häneen huomiota."Ajattelin vaan tulla kattoon et tartteko seuraa? Kun kaikki muut on luennolla", Rick vastasi.

"Ai silloin sä voit olla muiden kans ku Iines ei oo paikalla!" Tehikki huudahti ja nousi ylös. "Täh?" Rick kysyi säikähtäneenä."Luulekko et mä en ole huomannut? Sä kyyläät Iinestä melkein aina ja ahtaudut sen seuraan. Mikset vaan yksinkertasesti tajuu et se ei varmaa ole kiinnostunu susta?" Terhikki vastasi."Sä unohdat aivan veljes ja siskoskin, sä et piittaa tippaakaan niistä!" Terhikki jatkoi. "Mitä sulle kuuluu oonko sisarusteni seuras vai en. Mä en ees tajuu mitä mun veli sussa oikein näkee!" Rick huudahti ja samassa tajusi mitä oli sanonut ja poistui paikalta nopeasti..

Terhikki otti kirjan ja jatkoi lukemista, mutta ei ajatellut mitä luki, sillä Phil oli ilmeisesti sittenkin kiinnostunut hänestä, sen täytyi olla niin.

Hetken päästä Phil palasi luennolta ja istahti Terhikin viereen ja alkoi myöskin lukea. "Miksiköhä mun veli on tosi huonol päällä, se vaan karjui mulle jotain käsittämätöntä ku äsken tulin", Phil kysyi lukiessan. "En tiiä, kai sil oli huono päivä", Terhikki vastasi hymyillen. "Mikäs sua hymyilyttää?" Phil kysyi. "Ei mikään, musta vaan tuntuu et tää päivä muuttuu koko ajan paremmaksi", tämä vastasi edelleen hymyillen.

Myös Sarahista päivä tuntui parhaalta päivältä aikoihin, sillä hän oli tutustunut puhelimen kautta mukavaan mieheen ja hassuinta oli se, että tämä oli alkanut siitä, että kyseinen mies oli soittanut vahingossa väärään numeroon.

Rick oli tajunnut, että Terhikki oli ollut oikeassa ja niinpä hän oli päättänyt ruveta viettämään enemmän aikaa sisaruksiensa kanssa. Totuushan olisi, että hän ei näkisi heitä moniin vuosiin yliopiston jälkeen. Joten päätti nyt aloittaa katsemella Julien kanssa tv:tä.

Telvision katseleminen kuitenkin keskeytyi siihen, että yksi yliopiston urheilujoukkueen cheerleader tuli käymään. Ei ollutkaan ihme, että neiti menikin heti jutelemaan Rickille, olihan poika kovin komea. Iinestä vain tuntui haittaavan tämä innokas cheerleader. 

 "Mitäs sä sen cheerlearderin kans olit?" Iines kysyi leikkisästi ja kutitti Rickiä. 

"Miten niin?" Et kai vaan sä oo mustis?" Rick vastasi härnäävästi.

 "Minäkö sulle? Äläs ny kuvittele liikoja", Iines vastasi nauraen. "Mitä jos kuvittelen?" Rick kysyi virnuillen ja katsoi suoraan Iineksen silmiin.

"Sitten ei voi kun tehdä näin", Iines sanoi ja suuteli Rickiä hellästi. Se oli kummankin ensisuudelma ♥

"Tiedäkkö.." Rick sanoi suudelman jälkeen. "Ei sun tartte olla mustasukkanen musta, sä oot ainoa nainen, josta pidän", Rick sanoi ja silitti naisen kasvoja saaden Iineksen hymyilemään vielä leveämmin.

Tietämättömänä sisällä tapahtuneesta, Sarah ja Julie olivat menneet pihalle katsomaan ensilunta, joka oli satanut. Sarah tekikin lumesta pienen pallon ja heitti sen suoraan siskoansa kasvoihin ja siitä alkoikin hurja lumisota. 

 Phil ja Terhikki päättivät pysyä rauhallisimmissa leikeissä ja päättivätkin rakentaa lumiukon pihaa koristamaan. 

Aamulla Rick ja Iines päättivät kertoa muille talon asukkaille, että olivat nyt virallisesti yhdessä. Eikä kellekkään jäänyt epäselväksi se, etteikö pari myös vaikuttanut rakastuneelta.

Viikkoja kesävien puhelunkeskusteluiden jälkeen Sarah päätti pyytää puhelimessa tavanneen miehen käymään, häntä jännitti hirveästi, sillä ei tiennyt yhtään miltä mies näyttäisi. Tullessaan ulos hän huomasi tummahkon miehen seisovan heidän talonsa edessä. (en ole varma miehen nimestä, Daven muistaisin miehen nimeksi)

"Ööh olettoko Dave, jonka kanssa olen puhunut puhelimessa?" Sarah kysyi ja tunsi itsensä harvinaisen ujoksi."Olen ja sinä olet varmaan Sarah Mäntsen?" Dave kysyi. "Kyllä, hauska tavata nyt ihan livenä", Sarah vastasi. 

Pienten alkujäykkyyksien jälkeen molemmat juttelivat innokkaasti ja huomasivat viihtyvänsä toistensa seurassa. Juttua riittikin pariksi tunniksi.

"Onpas täällä kylmä, ollaanki juteltu jo pari tuntia eikä sisälle olla vielä edes päästy", Sarah sanoi. "Eikä taideta päästäkkään mun pitää nimittäin nyt mennä loppukokeeseen", Dave sanoi. "Eikö sun olis pitäny lukee?" Sarah kysyi. "En mä enää tänään jaksanu, mä luin jo eilen ja sitä paitsi halusin nähä sut, sä oot kyl nätimpi mitä ajattelin", Dave totesi hymyillen saaden Sarahin punastunaan.

 "Etkö sä voi tosiaan enää jäädä?" Sarah kysyi vielä. "En oikein, etten vaan sit joudu koeajalle", Dave vastasi. "Harmi, no nähdään sit seuraavalla kerralla", Sarah sanoi ja Dave lähti.

Rick ja Iines olivat viettäneet romanttisen koti-illan ja olivat siirtyneet makuuhuoneeseen.

Kaksikko vietti kahdenkeskistä aikaa ja ilta päättyikin siihen että he nukahtivat vierekkäin.

Juliella ei aikaa riittänyt muuhun kuin opiskelemiseen. Ulkoapäin hän oli hyvin onnellinen Rickin ja Iineksen seurustelusta, mutta sisimmässään hän oli kateellinen. Hän oli sisaruksistaan vanhin eikä hän siltikään ollut saanut ensisuudelmaansa. Olihan hän aluksi kuvitellut, että lehmäasuinen mies tulisi heille vielä ja tunnustaisi rakkautensa häntä kohtaan, mutta kun lehmäasuinen mies oli tullut viimmeinkin heille oli tämä mies vain kiertänyt Julien kaukaa. Nyt Juliesta tuntui, että hän ei kelpaisi kellekkään.

Sarah oli utelias kuulemaan, mitä Rickin ja Iineksen makuuhuoneessa oli illan lopussa tapahtunut. Niinpä hän kyselikin veljeltään kiusallisia kysymyksiä, joihinka Rick lopulta vastasi, että illalla oli tosiaankin tapahtunut jotain.

Julie oli makoillut koko päivän ja miettinyt tilannettaan. Äiti oli soittanut hänelle aamulla ja kertonut, että oli päätetty, että hänestä tulisi perijä ja että hän palaisi kotiin yliopiston jälkeen. Äiti oli innokkaasti kysellyt oliko Julie löytänyt miestä, johon Julie ei ollut suostunut vastata mitään. Julie mietti katsoessaan edellisten perijöiden kuvia, että miten hänestä oli voinut tulla perijä, vaikka hän ei ollut yhtään samanlainen, mitä edelliset perjät, eikä hän ollut löytänyt sitä oikeaakaan.

Rick oli miettinyt pitkään ja päättänyt kosia Iinestä, että saisi varmasti jakaa koko loppu elämäänsä tämän kanssa. Hän nostikin mustan rasian pöydälle.

"Tahtoisitko sinä Iines tulla vaimokseni?" Rick kysyi hermostuneesti. "Oikeasti? Tietenkin tahdon!" Iines kiljaisi yllättyneenä.

Iines pujotti sormuksen sormeensa ja katsoi sitä hetken ja hymyili sädehtivästi Rickille, joka otti häntä kädestä.

Pian koko väki julisti iloista uutista sampanja pullon ääressä. "Onnea kihlaparille!!" kaikui kaikkien suusta.

Seuraana päivänä sitten oli Julien kakkosvuoden päätösloppukoe. Jonka hän suoritti 5 arvosanalla.

Lopulta myös muut viisi menivät kakkosvuoden päätöskokeeseen ja melkein kaikki saivat 5. Jo kaksivuotta takana yliopistolla, kuinka loput kaksi vuotta menevät? Onko tiedossa surua, iloisia hetkiä vai jotain ihan muuta?

Siinä se, onneksi sain tehtyä tämän nyt sen kunniaksi kun syysloma alkoi minulla, no monta tuntia tähän meni, mutta lopulta sain ulos. Omasta mielestäni osa oli normaalia tönkömpi, mutta jooh toivottavasti tykkäsitte osasta ja kommentia olis ihanaa saada :) Hyvää syyslomaa kaikille, niillekin joilla se vasta on ensiviikolla!

En voi sanoa miten hirveän pahoillani olen, että uutta osaa en ole saanut tehtyä. Mutta elämässäni on tapahtunut niin paljon kaikenlaista: Ripari, rippijuhlat, kesätyö, viikonloput mökillä koneella jossa ei ole nettiä, koulun alku ja henkilökohtaiset tapahtumat viimme aikoina oikeassa elämässäni. Yksi syy on myös se, että ei ole huvittanut yhtään pelata kuudella simillä ;) yliopistoa, se kun on sanotaanko aika hidasta, mutta enää yksi lukukausi pelaamista olisi ja sitten yritän alkaa ruveta tekemään uutta osaa. Pyydän siis teiltä vielä hitusen kärsivällisyyttä..Mitäs vielä piti sanoa, ai niin äänestys on päättynyt jo niinkuin ilmoitinkin pari viikkoa sitten eli sen jälkeen ei ole voinut enää äänestää, koska perijä on valittu. Linkitystä pyytäneet linkitän, jossain välissä, muistuttakaa jos unohdan. Uuteen osaan saattaa mennä luultavammin pari viikkoa, riippuu siiitä olenko viikonloput kotona vai en. Toivotaan parasta :>

Ja taas osa on myöhästynyt, voih. No ehkä annatte minulle anteeksi senkin takia, koska osa on tavallista pidempi ja lopussa onkin perijä-äänestys! Nyt äkkiä lukemaan!

~~Yliopistolla~~

Julie seisoi ison valkoisen talon edessä ja mietti uskaltaisiko mennä sisään. Tänne hänet oli kuitenkin neuvottu, joten kai hänellä oli oikeus mennä sisään?

Ennen kuin Julie kerkesi ottaa askeltakaan, hän näki miehen, joka tuli ovelta päin häntä kohti. Miehellä oli mustat hiukset ja tummat aurinkolasit ja punainen talvitakki! "Olipa outo yhdistelmä", ajatteli Julie. "Oletko Julie Mäntsen, Natalie Mäntsenin tytär?" kysyi mies. "Olen", Julie vastasi arasti. "Olen Otto, äitisi yliopistoaikainen ystävä, joka on odottanut kaikki nämä vuodet, että hänen lapsensa saapuisivat tänne, nyt jätän tämän talon haltuusi", Otto kertoi. "S-selvä", Julie sanoi. "Lähden samantien täältä pois, kerro äitillesi terveisiä minulta", Otto sanoi ja meni sisälle.

Julie käveli sisään taloon ja saapui pieneen keittiöön. Hän katsahti ympärilleen ja huomasi, että kaikki huonekalut olivat vanhan ja kuluneen näköisiä, hän päättikin, että ensimmäiseksi tekisi remontin taloon heti seuraavana päivänä. Julie kuuli Oton puhuvan puhelimessa ja arveli miehen soittavan taksia, samassa mies poistuikin taksiin ja Julie jäi yksin taloon.

Julie kiersi koko talon ja tuli lopulta pimeähköön huoneeseen, jossa seinillä riippui kaksi naisen muotokuvaa."Äiti ja mumma nuorina" Julie sanoi ääneen. "Miksi ne oli jätetty tänne?" Julie kuiskasi  katsoessaan tauluja ja päättikin siirtää ne omaan makkariinsa kun sellainen tulisi tehtyä.

Seuraavana iltana talon remontti oli valmis ja valmis oli myös Natalie, joka oli tehnyt itselleen uuden tyylin. Kaunis nuori nainen :)

Kun kaikki oli aivan varmasti valmista Julie päätti soittaa yliopistolle, valitakseen pääaineen. Hän päättikin valita Psykologian, joka kuulosti mielenkiintoiselta.

~~Sillä välin kotona~~

Natalie ja Alice söivät kahdestaan illallistaan, kolmoset nukkuivat jo ja Anton ja Silvo olivat töissä. Illallinen ei vain sujunut kovin hyvin sillä Natalie oli alkanut huolestua äidistään ja yritti hellävaroen saada äitiään rauhoittumaan päivän askareissa. Alice kun teki ikäänsä katsoen aivan liikaa kodinhoitotöitä. "Etkö tajua, että et ole enää nuori!" Natalie sanoi. "Kyllä tajuan, mutta ette te pärjää ilman minun ja Silvon apua!" Alice väitti vastaan. "Etkä itsekkään ole enää mikään teinityttö, sen käsityksen kaikki saavat pukeutumisesi vuoksi", Alice jatkoi. "Luuletko, etten tiedä, että vanhenen kamalan näköiseksi?!!" Natalie kirkaisi lopulta ja poistui kyyneliään pidätellen makuuhuoneeseensa. "En minä tarkoittanut loukata", Alice yritti sanoa Natalielle, mutta tämä oli jo mennyt.

 

Antonin tultua töistä hän kohtasi pihalla itkuisen vaimonsa ja halasi tätä pitkään. "Rakastatko sinä vielä minua, vaikka mä vanhenen koko ajan?" Natalie kysyi itkuisasti mieheltään. "Tietenkin rakastan", Anton sanoi hellästi.

"Minä tiedän pukeutuvani liian nuorisomaisesti, joten päätin, että tästä lähtien pukeudun aikuisemmin", Natalie selitti Antonin hymyillessä vaimonsa kriisille.

Ehkä Natalien murheet äitinsä vuoksi eivät olleetkaan aivan turhia sillä Alice alkoi kokea muistinmenetyksiä, eikä välillä tiennyt edes missä oli hänen makuuhuoneensa. Silvo yllätti vaimonsa eräänä iltana Julien vanhasta sängystä."Minä en tiedä mitä minulle on tapahtumassa", Alice selitti itkuisasti Silvolle, joka vei kädestä pitäen vaimonsa oikeaan makuuhuoneeseen.

Sarah oli ollut kovin yksinäinen Julien lähdöstä asti, olihan hänellä kaksoisveljensä, mutta eivät ne voineet korvata Julieta. Sarah ei ollut koskaan kovin läheinen veljiensä kanssa, vaikka he olivatkin kolmosia, hän oli aina leikkinyt Julien kanssa ja nyt isosisko oli kaukana.

Rick oli sännänyt pihalle yksin kiipeilemään. Hän tarvitsi aikaa ajatella kaikessa rauhassa ilman sisaruksiaan.

Rick ei tainnut olla ainoa, joka kaipasi omaa rauhaa. Sarah oli nimittäin myöhästyä bussista, koska oli mennyt myöskin omaan paikkaansa ajattelemaan. Aavistelenko teini-iän tuloa?

Natalie oli viimmein tehnyt päätöksensä isyystestin suhteen ja päätti antaa kirjekuoren, jossa tulokset olivat miehelle, joka niitä pyysi. Itse hän ei ollut voinut pystyä katsomaan tuloksia. Soitettuaan miehen saavan tulokset Natalie söi hermostuneena aamupalansa, kirjekuoren poltellessa hänen taskussaan.

Hetken päästä hän kuuli ääntä ja näki miehen seisovan vähän matkan päästä heidän talostaan. Hän käveli miehen luokse ja yritti tunnistaa kuka yliopistoaikainen mies oli.

Sitten mies kääntyi. "Heikki!! Sinäkö?" Natalie kirkaisi, tunnistettuaan miehen. "No Natalie muruseni, ei sit olla pitkään aikaan nähty, olet lihonut ja rupsahtanut viimme hetkestämme", Heikki tokaisi ilkeästi. "Heikki minä tuota sinä ööh", Natalie sopersi sekalaisesti, hän ei enää voinut ymmärtää kuinka oli joskus voinut maata tuon miehen kanssa. "Ei ole aikaa puhua minun komeudestani, haluan nähdä ne tulokset!" Heikki komensi.

"Hyvä on, kai minun on pakko ne sinulle näyttää", Natalie sanoi antautuneena ja ojensi kirjekuoren. Heikki repi kirjekuoren auki ja katsoi tuloksia Natalien pelätessä pahinta.

Samassa mies työnsi kirjeen taskuunsa ja tönäisi Natalieta vihaisesti."Sinä, senkin idiootti, tässä lukee, että nuorimmaisesi ovat miehesi, mutta vanhin tyttäresi on MINUN!" Heikki huusi vihaisena. "Sinun? Eeei voi olla mahdollista, sinä et ole Julien isä!!" Natalie kirkui säikähtäneenä. "No on näköjään mahdollista!" Heikki huusi. "Minä en koskaan tahtonut lapsia ja nyt saan kuulla, että minulla on melkein samanikäinen tytär kuin minä olen!!" Heikki huusi edelleen. "Jos et olisi pyytänyt tuloksia, ei sinulla olisi ollutkaan ja älä luule, että pääset Julien isäksi!" Natalie tiuski. "En varmana halua vanhan akan tyttären isäksi!! Miehelläs on onnea, hah!" Heikki huusi ja otti Nataliesta kiinni.

"Päästä irti senkin raakalainen!" Natalie kirkui, mutta Heikki työnsi hänet lähemmät itseään ja samassa hän tunsi miehen huulet omiaan vasten.

Natalie irtautui miehen otteesta ja yritti juosta pakoon, mutta ei päässyt, Heikki oli aivan liian vahva. Sattumalta kolmoset pääsivät koulusta ja Rick huomasi ensimmäiseä äitinsä hädässä. "Rick hae isäsi, äkkiä!" Natalie huusi. Rick juoksi sisälle huutaen isäänsä ja samassa Anton juoksi pihalle ja näki itkuisan vaimonsa yrittäen päästä vieraan miehen otteesta. 

 Anton löi miestä kovaa ja tämä vapautti otteensa Nataliesta, joka juoksi peloissaan sisälle lastensa kanssa. "Älä ikinä satu vaimooni noin!!" Anton huusi ääni täynnä vihaa ja löi miestä toistamiseen uudelleen.

"Kantsis lyödä vaimoaskin, se ei ole ollut sinulle ihan rehellinen", Mies vielä sanoi. "Mitä? Häivy tontiltamme tai saat maksaa!" Anton uhkasi.

 "Oletko kunnossa?" Anton kysyi. "Olen, kiitos sinun", Natalie sanoi. "Mutta minun täytyy kertoa sinulle eräs asia, en ole ollut täysin rehellinen sinulle..", Natalie sanoi ja vei miehensä olohuoneeseen, jossa Natalie tunnusti kaiken.

Rick nukkui seuraavan yön levottomasti sillä hän oli kuunnellut salaa vanhempiensa keskustelua myöhään yöhän. Onneksi poika ei kuitenkaan ollut kuullut koko keskustelua vain loppuosan, jossa he olivat sopineet, onneksi. Rick kuitenki tiesi nyt, että Juliella ei ollut samaa isää mikä muilla heistä oli, mutta ei se häntä haitannut Julie oli kuitenkin aina hänen isosiskonsa, eikä Rickillä ollut aikomustakaan kertoa kaksoissiskolleen- tai veljelleen.

Tällä kuvalla ei ole mitään merkitystä, mutta eikös nuo ruuat näytä herkullisilta nams :p

Kuten Rick olikin kuullut, Anton ja Natalie olivat sopineet. Anton oli aluksi kauhistunut sitä ettei ollutkaan Julien oikea isä, mutta oli lopulta hyväksynyt sen. Olihan hän aina tuuminut, ettei Julie ollut yhtään hänen näköisensä. Julie pysyisi kuitenkin aina hänen lapsenaan, vaikkei olisikaan biologisesti. Ja nämä pettämiset olivat olleet oikeastaan hänen syytään, jos hän ei olisi 'hylännyt' Natalieta pitkäksi ajaksi, ei tämä luultavasti olisi saanut masennusta eikä siten pettänyt häntä. Kestäisihän se, että hän taas pystyisi 100% luottamaan vaimoonsa, mutta he olivat tehneet niin lujat uskomukset toisilleen eilen, että rakasti silti paljon Natalieta.

En tiedä olenko kertonut, mutta Natalie oli saanut viimmeinkin töitä ravintola-alalta ja olikin tuonut jo pari ylennystä mukanaan. Ehkä uran huippu voitaisiinkin saada suoritetuksi :>

Jokainen kolmosista oli tuonut koulusta oman kaverin. Siinä sitten juteltavaa riitti niin aaveista kuin astronauteista mitä kumminpiin aiheisiinkin asti.

Rick oli tuonut koulusta mustahiuksisen nätin tytön nimeltä Iines. He ystävystyivätkin heti. He leikkivät yhdessä ja juttelivat.

Iines joutui kuitenkin nopeasti lähtemään ja Rick yllättyi kovasti kun tyttö halasi tätä lämpimästi. "Nähää", Iines huikkasi vielä ja vilkutti hymyillen Rickille, poika olikin aivan myyty :D

Sarahin tuoma kaveri paljastuikin rohkeaksi pojaksi, joka oli selvästi ihastunut suora ja rohkea luonteiseen Sarahiin, tosin pojalla oli outo tapa näyttää se. "Siis, tiesiks et musta tulee rikas isona?" Pekka kysyi. "No en", Sarah sanoi kyllästyneenä, Pekka oli puhunut koko ajan vain itsestään ja luuli ilmeisestikkin, että Sarah piti tämän jutuista. "Arvaa mitä, mä tykkään susta!" Pekka sanoi kiertelemättä. "Sori, mut mä en tykkää susta", Sarah vastasi myöskin kiertelemättä."Ai, no mä meen sit hei!" Pekka sanoi ja juoksi nauraen kotiinsa. "Outoi noi pojat", Sarah ajatteli.

Phil oli taas tuonut parhaan ystävänsä Terhikin, jonka kanssa jutteli koulupäivästään. Puhumisen hoiti enimmäkseen tyttö, sillä Phil oli ujo puhumaan. "Siis ku meillä o yks hyvä CD-levy kotona, mut mä en oikein osaa tanssii niis kappaleis ku ne menee niin hitaasti", Terhikki kertoi, samassa Phil keksi hyvän idean.

"Mä oon tota ihan hyvä tanssii, et tanssitaanko, nii et mä voisi opettaa sua?" Phil kysyi ujosti näyttäen kättään. "ööh joo", Terhikki vastasi yhtä ujosti.

Phil otti tyttöä kädestä ja yhdessä he pyöriskelivät kuvitellun musiikin tahdissa :)

Lopulta alkoi tulla myöhä ja lapset lopettivat tanssimisen. "Tiiäkkö et musta sä olit hyvä tanssiin", Phil sanoi punastellen. "Kiitti, säki oot", Terhikki vastasi ja punastui rajusti, yrittäen väistää pojan katseen. 

Terhikin lähdettyä oli kolmosten aika kasvaa teineiksi, suurinosa oli seuraamassa tapahtumaa.

Kaikki kolme kasvoivat suunnilleen yhtä aikaa ja Natalie oli hypätä järkytyksestä kattoon tajutessaan, että kaikki lapset olivat nyt isoja." Vauh vähä mä oon nyt vahva", Rick ajatteli kasvunsa jälkeen.

Ei teineys vaikuttanut kolmosiin paljoa vaikuttavan, sillä kaikki kolme säntäsivät muodonmuutosten jälkeen pihalle, minnes muuallekkaan kuin leikkikentälleen. Kaikki vaan tuntui pienentyneen, että jalatkin ottivat kiipeilytelineessä maahan.

Muodonmuutosten jälkeen Rick Mäntsen, pidän edelleen nuo hiukset sopivat niin hyvin, tavoitteeksi tuli mammona. Rick pitää meikkaavista ja urheilullisista tytöistä, mutta muokatut hiukset sanovat ei.

Phil Mäntsen, hiukset pysyi myöskin samana, tavoitteeksi tuli perhe. Mieltymyksenä punatukkaiset tytöt, jotka ovat tekniikan asian tuntioita, mutta eivät saisi olla vamppyyreita.

Sarah Mäntsen, sama hiustyyli, mutta tummanruskean värisenä. Tavoitteeksi tuli nautinto, mieltymyksenä mustahiuksiset urhot uikkareissa, mutta hajuvettä he eivät saa käyttää.

Kolmoset kyselivät mummiltaan yliopistosta, sillä kaikki kolme tahtoivat kiiresti siskonsa kanssa opiskelemaan."Koska sinne saa lähteä?" Rick kysyi. "Vaikka heti", Alice sanoi. "Ette kai te vielä aio?" Alice kauhisteli. "Ei nyt ihan vielä, pitää ensin saada stipendit", Phil vastasi.

Niinhän siinä kävi, että Sarah ja Rick alkoivat heti samana iltana kuntoilla, jotta saisivat pullistus stipendin, Phil sen sijaa pelasi shakkia.

Lopulta stipendit oli saatu kasaan ja kolmoset mietiskelivät lähtöä. "Eikös meidän kannattais lähteä samantien nyt kun ollaan valmiita?" Phil kysyi muilta. "No kannattais oikeastaan, ei me tääl tehä mitää", Rick vastasi. "Oltas vaan tiellä", Sarah myönteli. "Lähetään sit", Phil vastasi.

Ennen kuin kukaan ehti nousta seisoi Natalie heidän edessään vihaisena. "Mitä ihmettä? Meinaatteko mennä jo nyt yliopistoon?" Natalie kysyi vihaisena. "Äiti sä et voi pitää meitä täällä, me halutaan jo yliopistoon", Rick sanoi. "Hyvä on, mutta muistattekin soittaa todella usein", Natalie sanoi. "Joo, vaikka joka tunti, jos ny vaan päästään", Sarah vastasi.

Eiku tuumasta toimeen, kolmoset tilasivat samantien taksin ja Phil tarttui vielä uudestaan puhelimeen. "Kenelle sä oikein soitat", Sarah sanoi ivallisesti veljelleen. "Shh", Phil kuiskasi ja pyysi kaksoissiskoaan menemään jo taksiin. Lopulta Philkin oli valmis ja kaikki kolme pääsivät lähtemään.

*Yliopistolla*

Julie istui pöydässä ja söi aamiaistaan, kunnes kuuli ääniä, simien ääniä ja hän tunsi vielä äänet!

Julie astui ovesta ulos ja näki pihalla viisi simiä, kaksi tuntematonta naista ja kolmoset! Julie juoksi halaamaan pikkusisaruksiaan vuoron perään, miten he olivatkaan aikuistuneet!

Julien saatua kaikki sisälle, hän komensi jokaisen vaihtamaan paremmat vaatteet ylle ja vieraille naisille hän pyysi saada tehdä muodonmuutokset. Sitten Sarah tarttui puhelimeen ensimmäisenä ja valitsi pääaineekseen  Taideopin.

Paria tuntia myöhemmin kaikki istuivat taikka seisoskelivat lounaan äärellä.

 Tässä vähän tarkemmin, muistattekos ketkä nuo kaksi vierasta naista ovat?

Terhikki, Philin ystävä, jonka Phil pyysi mukaansa yliopistolle. Terhikki on ihan nätti, mutta nenä ja huulet ovat vähän häiritseviä.

Samaan syssyyn hän oli pyytänyt Rickin ystävän Iineksenkin mukaan. Iineskin on aivan nätti neiti, nenä vaan on vähäsen pitkänpuoleinen.

Poikien ja tyttöjen tunteet alkoivat käydä kuumina nähtyään toisensa pitkästä aikaa. Enää ei tiedä, kuka tykkää kenestäkin. Saa nähdä miten tässäkin käy :/

Juliella kävi myös tunteet kuumina, mutta aivan erillaiseen simiin. Hän oli alkanut tuntea vetoa lehmäasuista herraa kohden. Ujona tyttönä hän pyysi Sarahia, joka oli rohkeampi 'esittelemään' Julien lehmälle.

Sarah kokikin aikamoisen järkytyksen kun huomasi miehen ollessa suihkussa, että lehmäpuvun alta paljastuikin komea mies. Taitaa olla sama mies kuin Natalien yliopisto aikana.

Sarahin kerrottua lehmälle siskostaan pääsi Julie tutustumaan ihastukseensa. Molemmat olivat aluksi hieman hämillään, mutta lopulta juttu alkoi luistaa. "Tiiäkkö et miks mul on aina puku päällä?" Lehmämaskotti kysyi Julielta vähän ajan kuluttua. "Koska pelkäät et jos kaikki näkee minkälainen sä oikeasti ulkonäöltä oot, kukaan ei ota sua enää vakavasti", Julie arveli. "Jooh, mistä sä tiesit?" Lehmä kysyi. "Mä tunnen itse joskus niin", Julie vastasi surullisesti.

"Tiiäkkö mä en oo koskaan voinu kertoa kellekkään muulle tälläsia asioita, mitä mä sulle oon kertonu, kaikki on pitäny mua vaan rumana lehmänä", Lehmämaskotti sanoi ujosti. Julie punastui noista sanoista, mutta pian lehmämaskotti joutui lähteä.

Lopulta koko talo nukahti väsyneinä, mutta tyytyväisinä.

Ja hämäryys valtasi yön..

~~Siinä osa, lopuksi vielä Perijä-Äänestys:~~

 

Julie Mäntsen.

Tavoite: Perhe 

Elämäntavoite: 3 lapsista valmistuu yliopistosta.

Luonne: 10-1-10-10-1

Mieltymykset: Mustat hiukset ja kunto

Inhokkit: Harmaat hiukset

Rick Mäntsen.

Tavoite: Mammona

Elämäntavoite: Illusioiden mestari

Luonne: 10-3-9-7-2

Mieltymykset: Meikki ja urheilu

Inhokkit: Muokatut hiukset

Phil Mäntsen.

Tavoite: Perhe

Elämäntavoite: Viettää kultavuosipäivää

Luonne: 5-8-10-10-2

Mieltymykset: Punaiset hiukset ja tekniikka

Inhokit: vampyyri

 Sarah Mäntsen.

Tavoite: Nautinto

Elämäntavoite: Julkkiskokki

Luonne: 2-3-9-7-7

Mieltymykset: Uimavaatteet ja mustat hiukset

Inhokit: Hajuvesi

Siinä se, toivottavasti piditte osasta ja toivottavasti mahdollisimman moni äänestäisi perijä-äänestykseen :>>

Tässä tämä ekstra osa Nickistä ja kuten jo ehkä tiedätte tämän vaimosta Niitystä ja heidän lapsistaan..Aikaa menee vähän sekalaisesti, koska pelasin näillä aina välillä osien välissä. Älkää kuitenkaan välittäkö jos näette, jotain jo tapahtunutta/ollutta. Ekstraan..

Miten kävi Nickille ja Niitylle kun he lopettivat yliopiston? No ensiksi pari päätti muuttaa vuokrakämppään, mutta jo viikon oleskelun jälkeen Niitty tajusi olevansa raskaana ja he päättivät muuttaa omakotitaloon tilan puutteen takia.

Sitä ennen kuitenkin Nick ja Niitty menivät naimisiin. Häät olivat ihan kahden keskeiset, joissa he vannoivat toisilleen ikuista rakkautta ja niin Niittystä tuli Mäntsen-suvun jäsen.

Pian tulikin se aika, kun heidän talonsa valmistui ja oli aika muuttaa uuteen kotiin.

Nick koki pienoisen muodonmuutoksen ja hänestä tulikin entistä komeampi.

Niittykin muutti tyyliään aikuisemmaksi, olisihan hän pian äiti! Hän lyhensi hiuksiaan ja laittoi vähän meikkiä ja näin hänestä tuli oikein nätti.

Yhteiskuva, joka on nähty ennenkin. Niin kuin näkyy he sopivat toisilleen täydellisesti.

Ainut huone, josta on esittelykuva, on nimittäin makuuhuone.

Raskauden aikana Niitty alkoi maalailla tauluja, ei kovin hienoja, mutta kyllä ne omille seinille kelpasivat.

Oli eräs päivä mitä Niitty jännitti erityisesti, nimittäin Nickin vanhempien tapaamista. Yhtenä päivänä sitten Nick pyysi vanhempansa kylään ja esitteli vaimonsa ja talonsa.

"Sinäkös olet minun poikani vaimo?" Alice kysýi heti ensimmäiseksi. "Kyllä olen", Niitty vastasi. Niityn ei olisi tarvinnut jännittää tapaamista, sillä naiset tulivat alusta alkaen hyvin juttuun, puhumalla mm.uusista tulokkaista. Nimittän Niitylle oli selvinnyt, että hän odotti useampaa kuin vaín yhtä. Alice oli pakahtua onnesta nähtyään Niityn vauvamasun, siellä ne ensimmäiset lapsenlapset olivat. (tapahtui siis ennen Julien syntymää)

Kului kuukausia Niityn mahan suurentuessa. Pian Niitty ei edes pystynyt kunnolla olla ylhäällä sillä maha oli niin suuri, hän toivoikin, että pienokaiset syntyisivät jo. Eipä kulunutkaan kuin pari hassua päivää, kun Niitty alkoi tuntea supistusten alkavan. Nick oli vierellä auttamassa synnytyksessä.

Syntyi kolme pienokaista, kaksi tyttöä ja yksi poika. Melkein samoin kuin Natalien nuorimmaiset, nimittäin Natalie sai yhden tytön ja kaksi poikaa, Nick taas kaksi tyttöä ja yhden pojan. Kaikki kolme perivät äitinsä silmät ja isänsä hiustenvärin. Lasten nimiksi tulivat: Nina, Nora ja Tony. Kaikki kolme olivat äitinsä ja isänsä silmäteriä ja kaikki olivat myös vauva aikoina todella kilttejä.

Aikaa kului ja kolmoset kasvoivat taaperoiksi. Ensiksi kasvoi Nina Mäntsen, joka muistuttaa aikalailla äitiään, peri myöskin äitinsä ihon. Ihan nätti tyttö.

Toisena kasvoi Tony Mäntsen, perheen ainut poika, joka on aikalailla sekoitus äitiään ja isäänsä, todella suloinen poika.

Ja viimmeisenä, muttei vähäisempänä kasvoi Nora Mäntsen, joka muistuttaa aika paljon isäänsä, yhtä nätti kuin sisaruksensa.

Ninasta ja Norasta huomasi jo pienenä, että he viihtyivät toistensa seurassa, suosikkileikki oli 'työnnä nukke ekana suuhun'.

Välillä sitten halittiin. Niin suloisia<3

Nora oli kolmosista rauhallisin, sillä välin kun Tony ja Nina huutivat kehdoissaan, Nora katseli sormiaan ja katseli ympärilleen.

Vanhempien rakkaus kukoisti edelleen, vaikka heillä olikin kolme lasta hoidettavana.

Yhtenä päivänä Tony huomasi nousevansa seisomaan ja katseli vanhempiinsa hämmästyneenä. "Mitä tapattuu?" hän kysyi. "Sinä kasvat kultaseni, ensimmäisenä!" Niitty sanoi hymyillen. Tonyn kasvun jälkeen kasvoivat Nora ja Nina.

Ensimmäinen koulupäivä sujui kolmosilta oikein hyvin. Arvosanaksikin Nina oli saanut 8½:n.

Tony taas oli sitä mieltä, että 8½ ei ollut tarpeeksi hyvä, minulle se kyllä olisi kelvanut.

Nora oli saanut heti ensimmäisenä koulupäivänä kaverin.

Myös Tony oli saanut ja tuonut kaverin kotiinsa. Mutta katsokaas, tunnistatteko? Kyllä se on Julie lapsena, he kävivät tuolloin samaan aikaan koulua. Tony näytti aika rellevältä halatessaan Julieta. Olisikohan poika ollut hieman ihastunut ;)

Ninakin tahtoi tutustua serkkuunsa paremmin, eikä Julie sitä pahakseen laittanut, olihan mukava tutustua omiin serkkuihinsa, joita ei ollut koskaan tavannut.

Nick saapui kotia töistään, hän oli lääketiede alalla ja ylennytkin jo pari kertaa. Tälläkin kertaa tuli ylennys, en vain muista miksi. Jos joku muistaa niin Nickin haave oli tulla Sairaalan johtajaksi.

Samaan aikaan Niitty saapui töistä hänelläkin ylennys mukanaan, hän nimittäin yleni ala-asteen opettajaksi.

Vanhempien ylennysten ja palkan avulla saatiin kunnostettua taloa uudemmannäköiseksi.

Rahoilla hankittiin myös talouteen kaksi koiranpentua, joista tulisi kasvattivanhemmat ja ne tulisivat saamaan paljon pentuja. Miksi? Koska Niittyllä oli haaveena kasvattaa 20 kissan/koiranpentua, hän oli aina rakastanut eläimiä. Ja nyt olisi aikaa kasvattaa lemmikkejä..

Aikaa kului ja pennuista kasvoi aikuisia ja ne saivatkin kolme mustanväristä pentua.

Kolmoset käyttivät iltansa tehden läksyjä, sillä päivisin oli aivan liian kiire olla joko koulussa, tai katsomassa telkkua.

Lopulta kolmoset kasvoivat teineiksi. Tonysta kasvoi toodella söpö poika :) Tietoja en hänestä muista :/

Ninasta kasvoi muistaakseni suosiotavoitteinen äitiään edelleen muistuttava neiti.

Ja Norasta kasvoi myös nätti tytteli aivan erillainen kuin siskostaan, mutta kauniilla tavalla.

Ei mennyt kauaa kun Tony tapasi punatukkaisen tytön, jolle menetti samantien sydämmensä. Tony ehdotti tytölle muodonmuutosta ja tytöstä kuoriutuikin muodonmuutoksen jälkeen paljon suloisempi. Kiitokseksi muodonmuutoksesta tyttö halasi poikaa.

Tony otti tyttöä kädestä ja veti hänet makaamaan pehmeään maahan. Ja yhdessä he makoilivat vierekkäin taivaan alla katsonen pilviä..

Siinä tämä ekstra toivottavasti tykkäsitte! Oikean seuraavan osan ilmestymisestä en osaa vielä sanoa, katsotaan nyt sitten miten innostun :> Ekstran kommentointi olisi ihanaa kuten aina <: