Uusi osa on taas täällä!Halusin välttämättä tehdä tälläisen sovinto-osan jossa ei tapahdu paljon mitäänn erikoisista.Tässä osassa ei keskitytä niinkään Nickiin ja Natalieen he ovat vain sivuhenkilöitä.Keskitymme Aliceen ja Silvoon.Vaikka olenkin hieman jäljessä osissa.(sillä useimissa lc mennään jo neljännessä tai kolmannessa sukupolvessa 11 osassa)Mutta tämä oli välttämätön minulle.Menkääpäs jo lukemaan älkääkä kuunnelko selityksiäni:D

Mäntsenien pihassa oli taas ruuhka-ajat.Alicea oltiin tultu hakemaan vankilaan.No ei vaan töihin. Nickin piti lähteä kouluun.

Natalie oli herännyt uniltaan ja vaati puuroa isältään.Silvo sitten keitti annoksen hänelle.

Natalie oli mahdottoman söpö tyttö,varsinkin silloin kun söi:))

Silvo halusi opettaa Natalien potalle ja puhumaan koska oli opettanut Nickinki samoihin.Alice oli aina opettanut molemmille kävelemisen ja lastenlorun.(vapaa-ajassa tullut toiminto taaperolle)

Mahtimaidon avulla opittiin pottailemaan.Täytyy sanoa Natalie oli parempi oppimaan potalle.(oppi kaikki taidot ekana päivänä)

"Sano iskä!"Silvo sanoi."Itta!"Natalie sanoi."Ei,sano isä,se joka antaa sinulle tuttipulloja!"Silvo opetti."Tutipullo!"Natalie sanoi."Ei häh,minun tyttöni oppi sanomaan tuttupullo!"Silvo huudahti.Oo isoveljeensä tullut tyttö.Jos  muistatte Nickin ensimmäinen sana oli myös tuttipullo.

Silvo istahti ruoholle saatuaan Natalien nukkumaan.(parisen kuvaa kertojana Silvo)Pitäisikö minun vain erota Alicesta?Hän on nykyään niin erillainen.Muistan meidän ensisuudelmammekin.

Muistan kuinka hän lähestyi minua ja näin hänen kauniiden ruskeiden silmien loiston.Se oli ihana muisto.Toinen ihana muisto oli se kun pyysin häntä vaimokseni.

Olimme ruokapöydässä,talo oli vasta rakennettu.Söimme voileipiä kun päätin pyytää häntä vaimokseni.Muistan että hän katsoi minua yllätyneenä,silloin pelkäsin että hän ei haluaisi vaimokseni.Onneksi hän otti sormuksen ja hymyili minulle sädehtivästi.

(tästä lähtien minä taas kertojana)Yhtäkkiä Silvo nousi ylös ruohikosta,"En voi ottaa eroa hänestä,rakastan häntä ja hänkin rakastaa minua.Saan vielä sen naisen esiin johonka rakastuin!"Silvo sanoi.

Natalien nukkuessa Silvo soitti jollekkin.

Juuri silloin Alice saapui töistä ylennystä ei tällä kertaa tullut.

Kukaan ei huomannut että taksi saapui ja Silvo astui sinne.Minne hän oli menossa?

Nick saapui myös koulusta hymy huulillaan,hän oli saanut kympin.

"Katsokaa kaikki mä sain kympin jee kukaan muu ei saanut!"Nick huuteli innoissaan todistus kädessä.

"Silvo,missä olet?Nick sai kympin tule katsomaan!"Alice huuteli.Vastausta ei kuitenkaan kuulunut.Alice hätääntyi ja alkoi etsimään Silvoa talosta.

Sillä välin Silvo oli mennyt kaupungin h&m ostoksille.

Silvo hoksasi siellä aika hyvännäköisen teinikauppiaan.Hän alkoi juttelemaan tämän kanssa."Kuules olisit hyvä poikakaveri tytölleni!"Silvo sanoi pojalle."No jaa-a herra,minkäs näköinen tyttö teillä on?"Poika kyseli."No sellanen kaunis musta tukkainen ja ruskea silmäinen,"Silvo kertoi.Kauppias meni hiljaseksi ja ilmeisesti ilmeestä päätellen alkoi kuvitella minkälainen tuo tyttö oli.

Silvo meni ja osti heille muutaman asun.Mitä sinä olet oikein keksinyt?

Silvo saapui h&m kotiinsa.

Kun Alice huomasi että Silvo oli tullut takaisin kotiin tämä syöksyi vihaisesti Silvon kimpuun."Missä sinä olet ollut senkin lurjus!"Alice kysyi huutaen."Ei kai minun aina tarvitse kertoa missä käyn!"Silvo huusi takaisin."Kyllä se kuuluu,entä jos olit vaikka jonkun naisen luona!"Alice huusi itku kurkussa."En ollut ja sinä tiedät sen,"Silvo sanoi rauhoittavasti huomattuaan että Alice meinasi purskahtaa itkuun."Tule perässäni,"Silvo sanoi.Alicen ei auttanut muu kuin seurata.

"Avaa vaatekaappi,"Silvo neuvoi.Alice avasi sen ja kirkaisi onnesta."Silvo olet ostanut minulle uusia asuja,etkä ollenkaan itsellesi.Siellä siis olit h&m:ssä,"Alice sanoi."Kokeile niitä,minä laitan lapset nukkumaan ja menen olkkariin,"Silvo sanoi neuvovasti."Joo,okei!"Alice sanoi.

"No miltä näyttää?"Alice kysyi tultuua 10 minuutin päästä olohuoneeseen jossa Silvo istui sohvalla."Oih olet todella nätti!"Silvo sanoi katsottuaan Alicea."Olenko?Kiitos!"Alice sanoi ja hymyili pitkästä aikaa."Kokeile vielä sitä juhla-asua,"Silvo ehdotti.

Alicen tultua takaisin hänellä oli päällään violetti juhlamekko."Oih kultaseni olet todella kaunis,juuri sellainen kuin häissämme!"Silvo sanoi ja otti Alicen hellään syleilyynsä.

"Minä voisinkin tehdä meille juhla-aterian,viettäisimme illan kahdestaan!"Silvo ehdotti."Oih se olisi ihanaa!"Alice sanoi.

Niinpä Silvo valmisti heille juhla-aterian."Hmm tästä tulee hyvää,"Silvo tuumaili itsekseen.

Silvo sytytit ruuan liekkeihin,mikä idíootti olet?"Kuules tämä pitää sytyttää näin,oletko ikinä tehnyt tätä?"Silvo kysyi minulta.(Ai jaa! no en oo tainnu)Alice sai kerrankin istua ja odottaa ruokaa.

"Maistappas kultaseni!Miltäs maistuu?"Silvo sanoi.

"Mmm nam hyvää!Mitäs tämä oli?"Alice kysyi hyvillään."Se oli liekitettyjä ohukaisia!"Silvo sanoi.

"Tämä on ihana ilta!"Alice sanoi tyytyväisenä ja otti Silvon kädestä kiinni.

"Tiedäthän että rakastan sinua!"Alice sanoi ja antoi lentopusun."Tietysti tiedän,niin minäkin sinua!"Silvo sanoi ja hymyili onnellisena tämä nainen se oli johonka hän oli rakastunut.

Nick oli ainut joka ei ollut tiennyt koko riidasta mitään.Niimpä hän nukkui onnellisena ja näki unia.(no eihän nataliekaan ollut ymmärtänyt,mutta tiennyt silti)

Illan päätteksi Alice ja Silvo olivat päätyneet juhlimaan iltaa sängyyn ja kaikki tietää mitä peittojen alla tapahtui:D

Natalie oli ensimmäinen hereillä niin kuin yleensäkkin.Hän huusi ja itki.

Alice heräsi vaihtamaan tyttelin vaipat.

Alice halasi tytärtänsä ja sanoi hiljaa:riitamme ovat ohi.Natalie ei tiennyt mitä se tarkoitti hän halasi vaan äitiään.

Nick oli herännyt sängystään iloisena.Ei vanhempiensa sovun takia vaan..."Jes nyt on viikonloppu!Niitty voi tulla meille kylään!"Nick ajatteli iloisena.Voi Nick et ajattele kuin tyttöjä!

No ajattelihan se poika myös läksyjään.Jos meinasi pysyä kympin oppilaana läksyt piti tehdä ja niitä kun oli taas kertynyt.

Vanhempien makuuhuoneessa kaksi onnellista ihmistä nukkui sillä Alice oli mennyt takaisin nukkumaan Silvon kylkeen.He molemmat tiesivät että eivät enää koskaan riitelisi.

No tällä kertaa jäämme sopuisiin tunnelmiin.Mitä ensi osassa tapahtuu?No sen näkee kun luet seuraavan osan.Kommentoikaa!Niin tulen iloiseksi:))