~~Yliopistolla~~

Yliopistoa oli kestänyt vasta viikon, mutta silti koko porukka tuntui jo läheiseltä. Rick oli alkanut tuntea pientä vetoa lapsuudenystäväänsä Iinestä kohtaan, olihan hän ollut ihastunut tähän jo ensitapaamisesta asti, mutta tunteet tuntuivat nyt vahvemmilta. Nainen oli vain niin herttaisen oloinen, mutta silti rohkea ja suorapuheinen, eikä Rick tietenkään voinut olla ajattelematta, että Iines oli myös erittäin kaunis. Mutta vaikka hän pystyikin olla lähes normaalisti tämän läsnäollessa, ei hän voinut olla välillä katsomatta naisen kauniita kasvoja.

Talossa vallitsikin nyt naisvalta, joten poikien piti pitää yhtä keksimällä muille erittäin ärsyttäviä jekkuja, joiden kohde sattui usein olemaan heidän kolmoissiskonsa. Sarah alkoikin olla korvia myöten täynnä veljiensä jekkuja.

Veljesten tapana oli myös jakaa kaikki salaisuudet kuten nytkin Rick oli päättänyt uskoutua veljelleen pitävänsä Iineksestä. Ehkei kuitenkaan paras paikka kertoa rakkaudentunnustuksia ollut juuri Iineksen selän takana? Onneksi Iines ei kuitenkaan huomannut mitään, sillä oli keskittynyt juttelemaan Terhikin kanssa.

Terhikki oli myöskin pikku tytöstä asti ollut ihastunut Philiin, mutta hän arveli, että Phil ei ajatellut hänestä samoin, koska Phil tuntui olevan kuin häntä ei olisi ollutkaan, oltiin sitten samassa pöydässä taikka luennolla.

Terhikki oli kuitenkin arvannut väärin sillä Phil oli tosissaan ollut aina kiinnostunut Terhikistä, mutta hän ei osannut näyttää sitä. Phil ei osannut sanoa iskeviä repliikkejä sopiviin kohtiin kuten veljensä, hän ei ikinä keksinyt puhuttavaa, eikä hän uskaltanut tuijottaa Terhikkiä niin, että tämä huomaisi. Philistä oli vain suoraa sanottuna tullut hirveän ujo, aivan toisenlainen, mitä hän oli ollut pienenä. Eikä varsinaisesti Philin itsetuntoa parantanut sekään, että Terhikki tuntui pitävän enemmän hänen veljestään.

Kampuksella nähtiin tuon tuosta myös mitä luultavammin mielenvikaisempia ihmisiä mm. viuhahtelioita, laamoja ja harmaapäisiä valmentajia. Julie ja Terhikki olivat kuitenkin jo ehtineet tottuneet näihin eriskummllisiin vieraisiin, eivätkä kiinnittäneet näihin mitään huomiota.

Terhikki istuskeli yksin pelaamassa shakkia kun Philillä välähti, että hänhän voisi mennä pelaamaan tämän kanssa. "Voisinko pelata kanssasi erän shakkia?" Phil kysyi ujosti. "Joo voit, yksin onkin niin tylsä pelata", Terhikki sanoi hymyillen. Mutta ilmeisesti kuitenkin kohtalolla oli muuta mielessä, sillä juuri kun kaksikko oli laittamassa nappuloita, löi kello kaksi ja Terhikki tajusi, että oli myöhässä luennoltaan. Hän säntäsikin juosten luennolleen samantien selittämättä, jättäen Philin surkeana yksin.

Phil painui aikaisin illalla masentuneen oloisena nukkumaan, koko päivä tuntui menneen päin mäntyä, ehkä kaikki näyttäisi paremmalta huomenna?

Julie oli tietoinen sisarustensa suhdeongelmista, koska hän oli se jolle yleensä kerrottiin huolet, viisaana tyttönä Julie kuitenkin päätti olla sotkeutumatta niihin, eihän hänellä itselläkään ollut kovin paljoa kokemusta sellaisesta..paitsi lehmämaskotista, josta ei ollut kuulunut enää mitään. Julie oli pettynyt, mies oli ilmesestikkin vain leikkinyt hänen tunteillaan ja se sattui häneen.

Seuraavana päivänä Julie pelasi Rickin kanssa shakkia, peli päättyikin siihen, että Julie voitti. Rick kuitenkin tuntui olevan huono häviäjä sillä väitti kiven kovaan, että Julie oli huijannut pelissä. "En huijannut, katso nyt tästä tulee shakki ja matti!" Julie vakuutti. "Kuitenkin siirsit sitä kun mä kattoin toiseen suuntaan!" Rick väitti ja poistui olohuoneesta jättäen Julien siivoamaan pelinappulat."Voi voi noita miehiä", Julie ajatteli.

Tätä se oli yliopistossa, luennoilla kulkemista, esseiden kirjoittamista ja taitojen kehittämistä.

"Hei, mitäs teet?" Rick kysyi pirteästi huomatessaan Terhikin keskittyneenä kirjaan. "Ööh luen kirjaa, miten niin?" Terhikki ihmetteli, Rick ei yleensä ei kiinnittänyt häneen huomiota."Ajattelin vaan tulla kattoon et tartteko seuraa? Kun kaikki muut on luennolla", Rick vastasi.

"Ai silloin sä voit olla muiden kans ku Iines ei oo paikalla!" Tehikki huudahti ja nousi ylös. "Täh?" Rick kysyi säikähtäneenä."Luulekko et mä en ole huomannut? Sä kyyläät Iinestä melkein aina ja ahtaudut sen seuraan. Mikset vaan yksinkertasesti tajuu et se ei varmaa ole kiinnostunu susta?" Terhikki vastasi."Sä unohdat aivan veljes ja siskoskin, sä et piittaa tippaakaan niistä!" Terhikki jatkoi. "Mitä sulle kuuluu oonko sisarusteni seuras vai en. Mä en ees tajuu mitä mun veli sussa oikein näkee!" Rick huudahti ja samassa tajusi mitä oli sanonut ja poistui paikalta nopeasti..

Terhikki otti kirjan ja jatkoi lukemista, mutta ei ajatellut mitä luki, sillä Phil oli ilmeisesti sittenkin kiinnostunut hänestä, sen täytyi olla niin.

Hetken päästä Phil palasi luennolta ja istahti Terhikin viereen ja alkoi myöskin lukea. "Miksiköhä mun veli on tosi huonol päällä, se vaan karjui mulle jotain käsittämätöntä ku äsken tulin", Phil kysyi lukiessan. "En tiiä, kai sil oli huono päivä", Terhikki vastasi hymyillen. "Mikäs sua hymyilyttää?" Phil kysyi. "Ei mikään, musta vaan tuntuu et tää päivä muuttuu koko ajan paremmaksi", tämä vastasi edelleen hymyillen.

Myös Sarahista päivä tuntui parhaalta päivältä aikoihin, sillä hän oli tutustunut puhelimen kautta mukavaan mieheen ja hassuinta oli se, että tämä oli alkanut siitä, että kyseinen mies oli soittanut vahingossa väärään numeroon.

Rick oli tajunnut, että Terhikki oli ollut oikeassa ja niinpä hän oli päättänyt ruveta viettämään enemmän aikaa sisaruksiensa kanssa. Totuushan olisi, että hän ei näkisi heitä moniin vuosiin yliopiston jälkeen. Joten päätti nyt aloittaa katsemella Julien kanssa tv:tä.

Telvision katseleminen kuitenkin keskeytyi siihen, että yksi yliopiston urheilujoukkueen cheerleader tuli käymään. Ei ollutkaan ihme, että neiti menikin heti jutelemaan Rickille, olihan poika kovin komea. Iinestä vain tuntui haittaavan tämä innokas cheerleader. 

 "Mitäs sä sen cheerlearderin kans olit?" Iines kysyi leikkisästi ja kutitti Rickiä. 

"Miten niin?" Et kai vaan sä oo mustis?" Rick vastasi härnäävästi.

 "Minäkö sulle? Äläs ny kuvittele liikoja", Iines vastasi nauraen. "Mitä jos kuvittelen?" Rick kysyi virnuillen ja katsoi suoraan Iineksen silmiin.

"Sitten ei voi kun tehdä näin", Iines sanoi ja suuteli Rickiä hellästi. Se oli kummankin ensisuudelma ♥

"Tiedäkkö.." Rick sanoi suudelman jälkeen. "Ei sun tartte olla mustasukkanen musta, sä oot ainoa nainen, josta pidän", Rick sanoi ja silitti naisen kasvoja saaden Iineksen hymyilemään vielä leveämmin.

Tietämättömänä sisällä tapahtuneesta, Sarah ja Julie olivat menneet pihalle katsomaan ensilunta, joka oli satanut. Sarah tekikin lumesta pienen pallon ja heitti sen suoraan siskoansa kasvoihin ja siitä alkoikin hurja lumisota. 

 Phil ja Terhikki päättivät pysyä rauhallisimmissa leikeissä ja päättivätkin rakentaa lumiukon pihaa koristamaan. 

Aamulla Rick ja Iines päättivät kertoa muille talon asukkaille, että olivat nyt virallisesti yhdessä. Eikä kellekkään jäänyt epäselväksi se, etteikö pari myös vaikuttanut rakastuneelta.

Viikkoja kesävien puhelunkeskusteluiden jälkeen Sarah päätti pyytää puhelimessa tavanneen miehen käymään, häntä jännitti hirveästi, sillä ei tiennyt yhtään miltä mies näyttäisi. Tullessaan ulos hän huomasi tummahkon miehen seisovan heidän talonsa edessä. (en ole varma miehen nimestä, Daven muistaisin miehen nimeksi)

"Ööh olettoko Dave, jonka kanssa olen puhunut puhelimessa?" Sarah kysyi ja tunsi itsensä harvinaisen ujoksi."Olen ja sinä olet varmaan Sarah Mäntsen?" Dave kysyi. "Kyllä, hauska tavata nyt ihan livenä", Sarah vastasi. 

Pienten alkujäykkyyksien jälkeen molemmat juttelivat innokkaasti ja huomasivat viihtyvänsä toistensa seurassa. Juttua riittikin pariksi tunniksi.

"Onpas täällä kylmä, ollaanki juteltu jo pari tuntia eikä sisälle olla vielä edes päästy", Sarah sanoi. "Eikä taideta päästäkkään mun pitää nimittäin nyt mennä loppukokeeseen", Dave sanoi. "Eikö sun olis pitäny lukee?" Sarah kysyi. "En mä enää tänään jaksanu, mä luin jo eilen ja sitä paitsi halusin nähä sut, sä oot kyl nätimpi mitä ajattelin", Dave totesi hymyillen saaden Sarahin punastunaan.

 "Etkö sä voi tosiaan enää jäädä?" Sarah kysyi vielä. "En oikein, etten vaan sit joudu koeajalle", Dave vastasi. "Harmi, no nähdään sit seuraavalla kerralla", Sarah sanoi ja Dave lähti.

Rick ja Iines olivat viettäneet romanttisen koti-illan ja olivat siirtyneet makuuhuoneeseen.

Kaksikko vietti kahdenkeskistä aikaa ja ilta päättyikin siihen että he nukahtivat vierekkäin.

Juliella ei aikaa riittänyt muuhun kuin opiskelemiseen. Ulkoapäin hän oli hyvin onnellinen Rickin ja Iineksen seurustelusta, mutta sisimmässään hän oli kateellinen. Hän oli sisaruksistaan vanhin eikä hän siltikään ollut saanut ensisuudelmaansa. Olihan hän aluksi kuvitellut, että lehmäasuinen mies tulisi heille vielä ja tunnustaisi rakkautensa häntä kohtaan, mutta kun lehmäasuinen mies oli tullut viimmeinkin heille oli tämä mies vain kiertänyt Julien kaukaa. Nyt Juliesta tuntui, että hän ei kelpaisi kellekkään.

Sarah oli utelias kuulemaan, mitä Rickin ja Iineksen makuuhuoneessa oli illan lopussa tapahtunut. Niinpä hän kyselikin veljeltään kiusallisia kysymyksiä, joihinka Rick lopulta vastasi, että illalla oli tosiaankin tapahtunut jotain.

Julie oli makoillut koko päivän ja miettinyt tilannettaan. Äiti oli soittanut hänelle aamulla ja kertonut, että oli päätetty, että hänestä tulisi perijä ja että hän palaisi kotiin yliopiston jälkeen. Äiti oli innokkaasti kysellyt oliko Julie löytänyt miestä, johon Julie ei ollut suostunut vastata mitään. Julie mietti katsoessaan edellisten perijöiden kuvia, että miten hänestä oli voinut tulla perijä, vaikka hän ei ollut yhtään samanlainen, mitä edelliset perjät, eikä hän ollut löytänyt sitä oikeaakaan.

Rick oli miettinyt pitkään ja päättänyt kosia Iinestä, että saisi varmasti jakaa koko loppu elämäänsä tämän kanssa. Hän nostikin mustan rasian pöydälle.

"Tahtoisitko sinä Iines tulla vaimokseni?" Rick kysyi hermostuneesti. "Oikeasti? Tietenkin tahdon!" Iines kiljaisi yllättyneenä.

Iines pujotti sormuksen sormeensa ja katsoi sitä hetken ja hymyili sädehtivästi Rickille, joka otti häntä kädestä.

Pian koko väki julisti iloista uutista sampanja pullon ääressä. "Onnea kihlaparille!!" kaikui kaikkien suusta.

Seuraana päivänä sitten oli Julien kakkosvuoden päätösloppukoe. Jonka hän suoritti 5 arvosanalla.

Lopulta myös muut viisi menivät kakkosvuoden päätöskokeeseen ja melkein kaikki saivat 5. Jo kaksivuotta takana yliopistolla, kuinka loput kaksi vuotta menevät? Onko tiedossa surua, iloisia hetkiä vai jotain ihan muuta?

Siinä se, onneksi sain tehtyä tämän nyt sen kunniaksi kun syysloma alkoi minulla, no monta tuntia tähän meni, mutta lopulta sain ulos. Omasta mielestäni osa oli normaalia tönkömpi, mutta jooh toivottavasti tykkäsitte osasta ja kommentia olis ihanaa saada :) Hyvää syyslomaa kaikille, niillekin joilla se vasta on ensiviikolla!

~~Yliopistolla~~

Julie seisoi ison valkoisen talon edessä ja mietti uskaltaisiko mennä sisään. Tänne hänet oli kuitenkin neuvottu, joten kai hänellä oli oikeus mennä sisään?

Ennen kuin Julie kerkesi ottaa askeltakaan, hän näki miehen, joka tuli ovelta päin häntä kohti. Miehellä oli mustat hiukset ja tummat aurinkolasit ja punainen talvitakki! "Olipa outo yhdistelmä", ajatteli Julie. "Oletko Julie Mäntsen, Natalie Mäntsenin tytär?" kysyi mies. "Olen", Julie vastasi arasti. "Olen Otto, äitisi yliopistoaikainen ystävä, joka on odottanut kaikki nämä vuodet, että hänen lapsensa saapuisivat tänne, nyt jätän tämän talon haltuusi", Otto kertoi. "S-selvä", Julie sanoi. "Lähden samantien täältä pois, kerro äitillesi terveisiä minulta", Otto sanoi ja meni sisälle.

Julie käveli sisään taloon ja saapui pieneen keittiöön. Hän katsahti ympärilleen ja huomasi, että kaikki huonekalut olivat vanhan ja kuluneen näköisiä, hän päättikin, että ensimmäiseksi tekisi remontin taloon heti seuraavana päivänä. Julie kuuli Oton puhuvan puhelimessa ja arveli miehen soittavan taksia, samassa mies poistuikin taksiin ja Julie jäi yksin taloon.

Julie kiersi koko talon ja tuli lopulta pimeähköön huoneeseen, jossa seinillä riippui kaksi naisen muotokuvaa."Äiti ja mumma nuorina" Julie sanoi ääneen. "Miksi ne oli jätetty tänne?" Julie kuiskasi  katsoessaan tauluja ja päättikin siirtää ne omaan makkariinsa kun sellainen tulisi tehtyä.

Seuraavana iltana talon remontti oli valmis ja valmis oli myös Natalie, joka oli tehnyt itselleen uuden tyylin. Kaunis nuori nainen :)

Kun kaikki oli aivan varmasti valmista Julie päätti soittaa yliopistolle, valitakseen pääaineen. Hän päättikin valita Psykologian, joka kuulosti mielenkiintoiselta.

~~Sillä välin kotona~~

Natalie ja Alice söivät kahdestaan illallistaan, kolmoset nukkuivat jo ja Anton ja Silvo olivat töissä. Illallinen ei vain sujunut kovin hyvin sillä Natalie oli alkanut huolestua äidistään ja yritti hellävaroen saada äitiään rauhoittumaan päivän askareissa. Alice kun teki ikäänsä katsoen aivan liikaa kodinhoitotöitä. "Etkö tajua, että et ole enää nuori!" Natalie sanoi. "Kyllä tajuan, mutta ette te pärjää ilman minun ja Silvon apua!" Alice väitti vastaan. "Etkä itsekkään ole enää mikään teinityttö, sen käsityksen kaikki saavat pukeutumisesi vuoksi", Alice jatkoi. "Luuletko, etten tiedä, että vanhenen kamalan näköiseksi?!!" Natalie kirkaisi lopulta ja poistui kyyneliään pidätellen makuuhuoneeseensa. "En minä tarkoittanut loukata", Alice yritti sanoa Natalielle, mutta tämä oli jo mennyt.

Antonin tultua töistä hän kohtasi pihalla itkuisen vaimonsa ja halasi tätä pitkään. "Rakastatko sinä vielä minua, vaikka mä vanhenen koko ajan?" Natalie kysyi itkuisasti mieheltään. "Tietenkin rakastan", Anton sanoi hellästi.

"Minä tiedän pukeutuvani liian nuorisomaisesti, joten päätin, että tästä lähtien pukeudun aikuisemmin", Natalie selitti Antonin hymyillessä vaimonsa kriisille.

Ehkä Natalien murheet äitinsä vuoksi eivät olleetkaan aivan turhia sillä Alice alkoi kokea muistinmenetyksiä, eikä välillä tiennyt edes missä oli hänen makuuhuoneensa. Silvo yllätti vaimonsa eräänä iltana Julien vanhasta sängystä."Minä en tiedä mitä minulle on tapahtumassa", Alice selitti itkuisasti Silvolle, joka vei kädestä pitäen vaimonsa oikeaan makuuhuoneeseen.

Sarah oli ollut kovin yksinäinen Julien lähdöstä asti, olihan hänellä kaksoisveljensä, mutta eivät ne voineet korvata Julieta. Sarah ei ollut koskaan kovin läheinen veljiensä kanssa, vaikka he olivatkin kolmosia, hän oli aina leikkinyt Julien kanssa ja nyt isosisko oli kaukana.

Rick oli sännänyt pihalle yksin kiipeilemään. Hän tarvitsi aikaa ajatella kaikessa rauhassa ilman sisaruksiaan.

Rick ei tainnut olla ainoa, joka kaipasi omaa rauhaa. Sarah oli nimittäin myöhästyä bussista, koska oli mennyt myöskin omaan paikkaansa ajattelemaan. Aavistelenko teini-iän tuloa?

Natalie oli viimmein tehnyt päätöksensä isyystestin suhteen ja päätti antaa kirjekuoren, jossa tulokset olivat miehelle, joka niitä pyysi. Itse hän ei ollut voinut pystyä katsomaan tuloksia. Soitettuaan miehen saavan tulokset Natalie söi hermostuneena aamupalansa, kirjekuoren poltellessa hänen taskussaan.

Hetken päästä hän kuuli ääntä ja näki miehen seisovan vähän matkan päästä heidän talostaan. Hän käveli miehen luokse ja yritti tunnistaa kuka yliopistoaikainen mies oli.

Sitten mies kääntyi. "Heikki!! Sinäkö?" Natalie kirkaisi, tunnistettuaan miehen. "No Natalie muruseni, ei sit olla pitkään aikaan nähty, olet lihonut ja rupsahtanut viimme hetkestämme", Heikki tokaisi ilkeästi. "Heikki minä tuota sinä ööh", Natalie sopersi sekalaisesti, hän ei enää voinut ymmärtää kuinka oli joskus voinut maata tuon miehen kanssa. "Ei ole aikaa puhua minun komeudestani, haluan nähdä ne tulokset!" Heikki komensi.

"Hyvä on, kai minun on pakko ne sinulle näyttää", Natalie sanoi antautuneena ja ojensi kirjekuoren. Heikki repi kirjekuoren auki ja katsoi tuloksia Natalien pelätessä pahinta.

Samassa mies työnsi kirjeen taskuunsa ja tönäisi Natalieta vihaisesti."Sinä, senkin idiootti, tässä lukee, että nuorimmaisesi ovat miehesi, mutta vanhin tyttäresi on MINUN!" Heikki huusi vihaisena. "Sinun? Eeei voi olla mahdollista, sinä et ole Julien isä!!" Natalie kirkui säikähtäneenä. "No on näköjään mahdollista!" Heikki huusi. "Minä en koskaan tahtonut lapsia ja nyt saan kuulla, että minulla on melkein samanikäinen tytär kuin minä olen!!" Heikki huusi edelleen. "Jos et olisi pyytänyt tuloksia, ei sinulla olisi ollutkaan ja älä luule, että pääset Julien isäksi!" Natalie tiuski. "En varmana halua vanhan akan tyttären isäksi!! Miehelläs on onnea, hah!" Heikki huusi ja otti Nataliesta kiinni.

"Päästä irti senkin raakalainen!" Natalie kirkui, mutta Heikki työnsi hänet lähemmät itseään ja samassa hän tunsi miehen huulet omiaan vasten.

Natalie irtautui miehen otteesta ja yritti juosta pakoon, mutta ei päässyt, Heikki oli aivan liian vahva. Sattumalta kolmoset pääsivät koulusta ja Rick huomasi ensimmäiseä äitinsä hädässä. "Rick hae isäsi, äkkiä!" Natalie huusi. Rick juoksi sisälle huutaen isäänsä ja samassa Anton juoksi pihalle ja näki itkuisan vaimonsa yrittäen päästä vieraan miehen otteesta. 

 Anton löi miestä kovaa ja tämä vapautti otteensa Nataliesta, joka juoksi peloissaan sisälle lastensa kanssa. "Älä ikinä satu vaimooni noin!!" Anton huusi ääni täynnä vihaa ja löi miestä toistamiseen uudelleen.

"Kantsis lyödä vaimoaskin, se ei ole ollut sinulle ihan rehellinen", Mies vielä sanoi. "Mitä? Häivy tontiltamme tai saat maksaa!" Anton uhkasi.

 "Oletko kunnossa?" Anton kysyi. "Olen, kiitos sinun", Natalie sanoi. "Mutta minun täytyy kertoa sinulle eräs asia, en ole ollut täysin rehellinen sinulle..", Natalie sanoi ja vei miehensä olohuoneeseen, jossa Natalie tunnusti kaiken.

Rick nukkui seuraavan yön levottomasti sillä hän oli kuunnellut salaa vanhempiensa keskustelua myöhään yöhän. Onneksi poika ei kuitenkaan ollut kuullut koko keskustelua vain loppuosan, jossa he olivat sopineet, onneksi. Rick kuitenki tiesi nyt, että Juliella ei ollut samaa isää mikä muilla heistä oli, mutta ei se häntä haitannut Julie oli kuitenkin aina hänen isosiskonsa, eikä Rickillä ollut aikomustakaan kertoa kaksoissiskolleen- tai veljelleen.

Tällä kuvalla ei ole mitään merkitystä, mutta eikös nuo ruuat näytä herkullisilta nams :p

Kuten Rick olikin kuullut, Anton ja Natalie olivat sopineet. Anton oli aluksi kauhistunut sitä ettei ollutkaan Julien oikea isä, mutta oli lopulta hyväksynyt sen. Olihan hän aina tuuminut, ettei Julie ollut yhtään hänen näköisensä. Julie pysyisi kuitenkin aina hänen lapsenaan, vaikkei olisikaan biologisesti. Ja nämä pettämiset olivat olleet oikeastaan hänen syytään, jos hän ei olisi 'hylännyt' Natalieta pitkäksi ajaksi, ei tämä luultavasti olisi saanut masennusta eikä siten pettänyt häntä. Kestäisihän se, että hän taas pystyisi 100% luottamaan vaimoonsa, mutta he olivat tehneet niin lujat uskomukset toisilleen eilen, että rakasti silti paljon Natalieta.

En tiedä olenko kertonut, mutta Natalie oli saanut viimmeinkin töitä ravintola-alalta ja olikin tuonut jo pari ylennystä mukanaan. Ehkä uran huippu voitaisiinkin saada suoritetuksi :>

Jokainen kolmosista oli tuonut koulusta oman kaverin. Siinä sitten juteltavaa riitti niin aaveista kuin astronauteista mitä kumminpiin aiheisiinkin asti.

Rick oli tuonut koulusta mustahiuksisen nätin tytön nimeltä Iines. He ystävystyivätkin heti. He leikkivät yhdessä ja juttelivat.

Iines joutui kuitenkin nopeasti lähtemään ja Rick yllättyi kovasti kun tyttö halasi tätä lämpimästi. "Nähää", Iines huikkasi vielä ja vilkutti hymyillen Rickille, poika olikin aivan myyty :D

Sarahin tuoma kaveri paljastuikin rohkeaksi pojaksi, joka oli selvästi ihastunut suora ja rohkea luonteiseen Sarahiin, tosin pojalla oli outo tapa näyttää se. "Siis, tiesiks et musta tulee rikas isona?" Pekka kysyi. "No en", Sarah sanoi kyllästyneenä, Pekka oli puhunut koko ajan vain itsestään ja luuli ilmeisestikkin, että Sarah piti tämän jutuista. "Arvaa mitä, mä tykkään susta!" Pekka sanoi kiertelemättä. "Sori, mut mä en tykkää susta", Sarah vastasi myöskin kiertelemättä."Ai, no mä meen sit hei!" Pekka sanoi ja juoksi nauraen kotiinsa. "Outoi noi pojat", Sarah ajatteli.

Phil oli taas tuonut parhaan ystävänsä Terhikin, jonka kanssa jutteli koulupäivästään. Puhumisen hoiti enimmäkseen tyttö, sillä Phil oli ujo puhumaan. "Siis ku meillä o yks hyvä CD-levy kotona, mut mä en oikein osaa tanssii niis kappaleis ku ne menee niin hitaasti", Terhikki kertoi, samassa Phil keksi hyvän idean.

"Mä oon tota ihan hyvä tanssii, et tanssitaanko, nii et mä voisi opettaa sua?" Phil kysyi ujosti näyttäen kättään. "ööh joo", Terhikki vastasi yhtä ujosti.

Phil otti tyttöä kädestä ja yhdessä he pyöriskelivät kuvitellun musiikin tahdissa :)

Lopulta alkoi tulla myöhä ja lapset lopettivat tanssimisen. "Tiiäkkö et musta sä olit hyvä tanssiin", Phil sanoi punastellen. "Kiitti, säki oot", Terhikki vastasi ja punastui rajusti, yrittäen väistää pojan katseen. 

Terhikin lähdettyä oli kolmosten aika kasvaa teineiksi, suurinosa oli seuraamassa tapahtumaa.

Kaikki kolme kasvoivat suunnilleen yhtä aikaa ja Natalie oli hypätä järkytyksestä kattoon tajutessaan, että kaikki lapset olivat nyt isoja." Vauh vähä mä oon nyt vahva", Rick ajatteli kasvunsa jälkeen.

Ei teineys vaikuttanut kolmosiin paljoa vaikuttavan, sillä kaikki kolme säntäsivät muodonmuutosten jälkeen pihalle, minnes muuallekkaan kuin leikkikentälleen. Kaikki vaan tuntui pienentyneen, että jalatkin ottivat kiipeilytelineessä maahan.

Muodonmuutosten jälkeen Rick Mäntsen, pidän edelleen nuo hiukset sopivat niin hyvin, tavoitteeksi tuli mammona. Rick pitää meikkaavista ja urheilullisista tytöistä, mutta muokatut hiukset sanovat ei.

Phil Mäntsen, hiukset pysyi myöskin samana, tavoitteeksi tuli perhe. Mieltymyksenä punatukkaiset tytöt, jotka ovat tekniikan asian tuntioita, mutta eivät saisi olla vamppyyreita.

Sarah Mäntsen, sama hiustyyli, mutta tummanruskean värisenä. Tavoitteeksi tuli nautinto, mieltymyksenä mustahiuksiset urhot uikkareissa, mutta hajuvettä he eivät saa käyttää.

Kolmoset kyselivät mummiltaan yliopistosta, sillä kaikki kolme tahtoivat kiiresti siskonsa kanssa opiskelemaan."Koska sinne saa lähteä?" Rick kysyi. "Vaikka heti", Alice sanoi. "Ette kai te vielä aio?" Alice kauhisteli. "Ei nyt ihan vielä, pitää ensin saada stipendit", Phil vastasi.

Niinhän siinä kävi, että Sarah ja Rick alkoivat heti samana iltana kuntoilla, jotta saisivat pullistus stipendin, Phil sen sijaa pelasi shakkia.

Lopulta stipendit oli saatu kasaan ja kolmoset mietiskelivät lähtöä. "Eikös meidän kannattais lähteä samantien nyt kun ollaan valmiita?" Phil kysyi muilta. "No kannattais oikeastaan, ei me tääl tehä mitää", Rick vastasi. "Oltas vaan tiellä", Sarah myönteli. "Lähetään sit", Phil vastasi.

Ennen kuin kukaan ehti nousta seisoi Natalie heidän edessään vihaisena. "Mitä ihmettä? Meinaatteko mennä jo nyt yliopistoon?" Natalie kysyi vihaisena. "Äiti sä et voi pitää meitä täällä, me halutaan jo yliopistoon", Rick sanoi. "Hyvä on, mutta muistattekin soittaa todella usein", Natalie sanoi. "Joo, vaikka joka tunti, jos ny vaan päästään", Sarah vastasi.

Eiku tuumasta toimeen, kolmoset tilasivat samantien taksin ja Phil tarttui vielä uudestaan puhelimeen. "Kenelle sä oikein soitat", Sarah sanoi ivallisesti veljelleen. "Shh", Phil kuiskasi ja pyysi kaksoissiskoaan menemään jo taksiin. Lopulta Philkin oli valmis ja kaikki kolme pääsivät lähtemään.

*Yliopistolla*

Julie istui pöydässä ja söi aamiaistaan, kunnes kuuli ääniä, simien ääniä ja hän tunsi vielä äänet!

Julie astui ovesta ulos ja näki pihalla viisi simiä, kaksi tuntematonta naista ja kolmoset! Julie juoksi halaamaan pikkusisaruksiaan vuoron perään, miten he olivatkaan aikuistuneet!

Julien saatua kaikki sisälle, hän komensi jokaisen vaihtamaan paremmat vaatteet ylle ja vieraille naisille hän pyysi saada tehdä muodonmuutokset. Sitten Sarah tarttui puhelimeen ensimmäisenä ja valitsi pääaineekseen  Taideopin.

Paria tuntia myöhemmin kaikki istuivat taikka seisoskelivat lounaan äärellä.

 Tässä vähän tarkemmin, muistattekos ketkä nuo kaksi vierasta naista ovat?

Terhikki, Philin ystävä, jonka Phil pyysi mukaansa yliopistolle. Terhikki on ihan nätti, mutta nenä ja huulet ovat vähän häiritseviä.

Samaan syssyyn hän oli pyytänyt Rickin ystävän Iineksenkin mukaan. Iineskin on aivan nätti neiti, nenä vaan on vähäsen pitkänpuoleinen.

Poikien ja tyttöjen tunteet alkoivat käydä kuumina nähtyään toisensa pitkästä aikaa. Enää ei tiedä, kuka tykkää kenestäkin. Saa nähdä miten tässäkin käy :/

Juliella kävi myös tunteet kuumina, mutta aivan erillaiseen simiin. Hän oli alkanut tuntea vetoa lehmäasuista herraa kohden. Ujona tyttönä hän pyysi Sarahia, joka oli rohkeampi 'esittelemään' Julien lehmälle.

Sarah kokikin aikamoisen järkytyksen kun huomasi miehen ollessa suihkussa, että lehmäpuvun alta paljastuikin komea mies. Taitaa olla sama mies kuin Natalien yliopisto aikana.

Sarahin kerrottua lehmälle siskostaan pääsi Julie tutustumaan ihastukseensa. Molemmat olivat aluksi hieman hämillään, mutta lopulta juttu alkoi luistaa. "Tiiäkkö et miks mul on aina puku päällä?" Lehmämaskotti kysyi Julielta vähän ajan kuluttua. "Koska pelkäät et jos kaikki näkee minkälainen sä oikeasti ulkonäöltä oot, kukaan ei ota sua enää vakavasti", Julie arveli. "Jooh, mistä sä tiesit?" Lehmä kysyi. "Mä tunnen itse joskus niin", Julie vastasi surullisesti.

"Tiiäkkö mä en oo koskaan voinu kertoa kellekkään muulle tälläsia asioita, mitä mä sulle oon kertonu, kaikki on pitäny mua vaan rumana lehmänä", Lehmämaskotti sanoi ujosti. Julie punastui noista sanoista, mutta pian lehmämaskotti joutui lähteä.

Lopulta koko talo nukahti väsyneinä, mutta tyytyväisinä.

Ja hämäryys valtasi yön..

~~Siinä osa, lopuksi vielä Perijä-Äänestys:~~

Julie Mäntsen.

Tavoite: Perhe 

Elämäntavoite: 3 lapsista valmistuu yliopistosta.

Luonne: 10-1-10-10-1

Mieltymykset: Mustat hiukset ja kunto

Inhokkit: Harmaat hiukset

Rick Mäntsen.

Tavoite: Mammona

Elämäntavoite: Illusioiden mestari

Luonne: 10-3-9-7-2

Mieltymykset: Meikki ja urheilu

Inhokkit: Muokatut hiukset

Phil Mäntsen.

Tavoite: Perhe

Elämäntavoite: Viettää kultavuosipäivää

Luonne: 5-8-10-10-2

Mieltymykset: Punaiset hiukset ja tekniikka

Inhokit: vampyyri

 Sarah Mäntsen.

Tavoite: Nautinto

Elämäntavoite: Julkkiskokki

Luonne: 2-3-9-7-7

Mieltymykset: Uimavaatteet ja mustat hiukset

Inhokit: Hajuvesi

Siinä se, toivottavasti piditte osasta ja toivottavasti mahdollisimman moni äänestäisi perijä-äänestykseen :>>

Miten kävi Nickille ja Niitylle kun he lopettivat yliopiston? No ensiksi pari päätti muuttaa vuokrakämppään, mutta jo viikon oleskelun jälkeen Niitty tajusi olevansa raskaana ja he päättivät muuttaa omakotitaloon tilan puutteen takia.

Sitä ennen kuitenkin Nick ja Niitty menivät naimisiin. Häät olivat ihan kahden keskeiset, joissa he vannoivat toisilleen ikuista rakkautta ja niin Niittystä tuli Mäntsen-suvun jäsen.

Pian tulikin se aika, kun heidän talonsa valmistui ja oli aika muuttaa uuteen kotiin.

Nick koki pienoisen muodonmuutoksen ja hänestä tulikin entistä komeampi.

Niittykin muutti tyyliään aikuisemmaksi, olisihan hän pian äiti! Hän lyhensi hiuksiaan ja laittoi vähän meikkiä ja näin hänestä tuli oikein nätti.

Yhteiskuva, joka on nähty ennenkin. Niin kuin näkyy he sopivat toisilleen täydellisesti.

Ainut huone, josta on esittelykuva, on nimittäin makuuhuone.

Raskauden aikana Niitty alkoi maalailla tauluja, ei kovin hienoja, mutta kyllä ne omille seinille kelpasivat.

Oli eräs päivä mitä Niitty jännitti erityisesti, nimittäin Nickin vanhempien tapaamista. Yhtenä päivänä sitten Nick pyysi vanhempansa kylään ja esitteli vaimonsa ja talonsa.

"Sinäkös olet minun poikani vaimo?" Alice kysýi heti ensimmäiseksi. "Kyllä olen", Niitty vastasi. Niityn ei olisi tarvinnut jännittää tapaamista, sillä naiset tulivat alusta alkaen hyvin juttuun, puhumalla mm.uusista tulokkaista. Nimittän Niitylle oli selvinnyt, että hän odotti useampaa kuin vaín yhtä. Alice oli pakahtua onnesta nähtyään Niityn vauvamasun, siellä ne ensimmäiset lapsenlapset olivat. (tapahtui siis ennen Julien syntymää)

Kului kuukausia Niityn mahan suurentuessa. Pian Niitty ei edes pystynyt kunnolla olla ylhäällä sillä maha oli niin suuri, hän toivoikin, että pienokaiset syntyisivät jo. Eipä kulunutkaan kuin pari hassua päivää, kun Niitty alkoi tuntea supistusten alkavan. Nick oli vierellä auttamassa synnytyksessä.

Syntyi kolme pienokaista, kaksi tyttöä ja yksi poika. Melkein samoin kuin Natalien nuorimmaiset, nimittäin Natalie sai yhden tytön ja kaksi poikaa, Nick taas kaksi tyttöä ja yhden pojan. Kaikki kolme perivät äitinsä silmät ja isänsä hiustenvärin. Lasten nimiksi tulivat: Nina, Nora ja Tony. Kaikki kolme olivat äitinsä ja isänsä silmäteriä ja kaikki olivat myös vauva aikoina todella kilttejä.

Aikaa kului ja kolmoset kasvoivat taaperoiksi. Ensiksi kasvoi Nina Mäntsen, joka muistuttaa aikalailla äitiään, peri myöskin äitinsä ihon. Ihan nätti tyttö.

Toisena kasvoi Tony Mäntsen, perheen ainut poika, joka on aikalailla sekoitus äitiään ja isäänsä, todella suloinen poika.

Ja viimmeisenä, muttei vähäisempänä kasvoi Nora Mäntsen, joka muistuttaa aika paljon isäänsä, yhtä nätti kuin sisaruksensa.

Ninasta ja Norasta huomasi jo pienenä, että he viihtyivät toistensa seurassa, suosikkileikki oli 'työnnä nukke ekana suuhun'.

Välillä sitten halittiin. Niin suloisia<3

Nora oli kolmosista rauhallisin, sillä välin kun Tony ja Nina huutivat kehdoissaan, Nora katseli sormiaan ja katseli ympärilleen.

Vanhempien rakkaus kukoisti edelleen, vaikka heillä olikin kolme lasta hoidettavana.

Yhtenä päivänä Tony huomasi nousevansa seisomaan ja katseli vanhempiinsa hämmästyneenä. "Mitä tapattuu?" hän kysyi. "Sinä kasvat kultaseni, ensimmäisenä!" Niitty sanoi hymyillen. Tonyn kasvun jälkeen kasvoivat Nora ja Nina.

Ensimmäinen koulupäivä sujui kolmosilta oikein hyvin. Arvosanaksikin Nina oli saanut 8½:n.

Tony taas oli sitä mieltä, että 8½ ei ollut tarpeeksi hyvä, minulle se kyllä olisi kelvanut.

Nora oli saanut heti ensimmäisenä koulupäivänä kaverin.

Myös Tony oli saanut ja tuonut kaverin kotiinsa. Mutta katsokaas, tunnistatteko? Kyllä se on Julie lapsena, he kävivät tuolloin samaan aikaan koulua. Tony näytti aika rellevältä halatessaan Julieta. Olisikohan poika ollut hieman ihastunut ;)

Ninakin tahtoi tutustua serkkuunsa paremmin, eikä Julie sitä pahakseen laittanut, olihan mukava tutustua omiin serkkuihinsa, joita ei ollut koskaan tavannut.

Nick saapui kotia töistään, hän oli lääketiede alalla ja ylennytkin jo pari kertaa. Tälläkin kertaa tuli ylennys, en vain muista miksi. Jos joku muistaa niin Nickin haave oli tulla Sairaalan johtajaksi.

Samaan aikaan Niitty saapui töistä hänelläkin ylennys mukanaan, hän nimittäin yleni ala-asteen opettajaksi.

Vanhempien ylennysten ja palkan avulla saatiin kunnostettua taloa uudemmannäköiseksi.

Rahoilla hankittiin myös talouteen kaksi koiranpentua, joista tulisi kasvattivanhemmat ja ne tulisivat saamaan paljon pentuja. Miksi? Koska Niittyllä oli haaveena kasvattaa 20 kissan/koiranpentua, hän oli aina rakastanut eläimiä. Ja nyt olisi aikaa kasvattaa lemmikkejä..

Aikaa kului ja pennuista kasvoi aikuisia ja ne saivatkin kolme mustanväristä pentua.

Kolmoset käyttivät iltansa tehden läksyjä, sillä päivisin oli aivan liian kiire olla joko koulussa, tai katsomassa telkkua.

Lopulta kolmoset kasvoivat teineiksi. Tonysta kasvoi toodella söpö poika :) Tietoja en hänestä muista :/

Ninasta kasvoi muistaakseni suosiotavoitteinen äitiään edelleen muistuttava neiti.

Ja Norasta kasvoi myös nätti tytteli aivan erillainen kuin siskostaan, mutta kauniilla tavalla.

Ei mennyt kauaa kun Tony tapasi punatukkaisen tytön, jolle menetti samantien sydämmensä. Tony ehdotti tytölle muodonmuutosta ja tytöstä kuoriutuikin muodonmuutoksen jälkeen paljon suloisempi. Kiitokseksi muodonmuutoksesta tyttö halasi poikaa.

Tony otti tyttöä kädestä ja veti hänet makaamaan pehmeään maahan. Ja yhdessä he makoilivat vierekkäin taivaan alla katsonen pilviä..

Siinä tämä ekstra toivottavasti tykkäsitte! Oikean seuraavan osan ilmestymisestä en osaa vielä sanoa, katsotaan nyt sitten miten innostun :> Ekstran kommentointi olisi ihanaa kuten aina <:

Alice palasi taas näkyvien pariin. Ongelmaan auttoi yksinkertaisesti Alicen talosta pois muuttaminen ja takaisin. Kiitos avusta kaikille ehdutusten tekijöille :) Nyt tarinaan. Kun Alice muuttui näkymättömäksi töidensä takia, hän päätti jäädä lopullisesti eläkkeelle. Mistäs sen tietäisi jos sama tapahtuisi uudelleen?

Koko perhe päätti lähteä yhdessä onkimaan takapihalle rakennetun lammen äärelle. Rick oli ensimmäinen, joka onnistui saamaan saalista, nimittäin komea saappaan, jonka joku oli joskus erehdyksissään heittänyt sinne."Yöäh, tämä ei taida olla hauki", Rick tuumasi pettyneenä.

Mäntseneillä oli erittäin hauskaa kalastamassa, Antonia vain suuttutti hirveästi, kun appiukko oli parempi kalastuksessä, Anton itse kun taas kaatuili näyttävästi, eikä meinannut sitten millään pysyä pystyssä. Silvoa vain nauratti tyttärensä miehen toilailailut..

Ilta saapui ja silti kaikki seisoivat vielä kalastamassa." Hei, kerrotaanko kummitusjuttuja?" Phil kysyi innoissaan. "Ei kerrota, mua alkaa pelottaa!" Sarah kiljaisi veljelleen."Mietitäänkö mielummin, mitä tehdään saamistamme kaloista ruuaksi?" Alice ehdotti tähän väliin. "Joo, tehään paistettua kermalohta, nams!" Julie ehdotti vuorostaan. "Kannatetaan", Anton sanoi kompuroiden.

"Vai tehdäänkö kalakeittoa kun on näin paljon kalaa? Katsokaas tätä!" Natalie esitteli ylpeänä Antonin katsoessa vaimoaan pettyneesti, tämän onkitaitojensa takia.(anteeksi talon seinät)

Lapsien mennessä viimmeinkin nukkumaan päättivät vanhemmat juhlistaa 10-vuotis hääpäiväänsä.

"Tiedätkö kultaseni, että näytät yhtä kauniilta kuin silloin, kun tapasin sinut. Saanko pyytää neitiä tanssimaan?" Anton kysyi kohteliaasti ja suuteli vaimonsa kättä.

"Tietenkin, herra Anton" Natalie sanoi leikkisästi hymyillen ja otti miehensä kädestä kiinni, joka veti hänet tanssilattialle.

Natalie nosti kätensä miehensä ympärille ja painoi päänsä miehensä harteille ja tunsi miehen lämpöisen sylin, josta hän ei tahtonut irrottaa otettaan, mutta silti jossain hänen sisällään huusi syyllisyys.

Mutta Natalie hiljensi äänen ja jatkoi tanssiaan kauniin musiikin soidessa.

Seuraavana päivänä soi taas kerran puhelin ja Alice vastasi tuttuun tapaan. Hän kuuli miehen äänen, joka huusi: "Missä tulokset ovat? Enkö sanonut, että ne pitää lähettää minulle heti! "Ööh teillä taitaa olla väärä numero", Alice sanoi ihmeissään."Ai ette olekkaan Natalie, no hyvästi", Mies huudahti ja sulki puhelimen. "Olipas se outoa", Alice hämmästeli itsekseen.

Sarahista oli kasvanut oikein päiväsäde ja luontoihminen. Hän kasteli kukkia ja hymyili, jokaiselle ihmiselle, jonka näki. Pelkkä hänen hymynsä sai ihmiset hyvälle tuulelle. Mekon väri sopii ihanasti kukkiin :)

Siskonsa hymyillessä kaikille, Julie istuskeli keinussa ja mietti tulevaisuuttaan. Hän ei enää surrut ystäväänsä, mutta alkoi murehtia kasvuaan teiniksi ja siirtymistään yläkouluun. Kuultuaan kuitenkin siskonsa kutsun hän juoksi sisälle.

Alice oli huomannut Julien keinussa ja hänen oli tehnyt itsekkin mieli keinua. Alicen valtasi pieni leikkimieisyys, joten hän juoksi keinuun kuin pieni lapsi välittämättä kuka katsoi.

Julie oli mennyt sisälle tosiaankin lukemaan pappansa kanssa kirjoja. Hetken katsellessaan eri kirjoja Julie löysi mielenkiintoisen ruokaoppaan, jossa opeteltiin tekemään itämaisia ruokia, hän alkoikin selailla kirjaa innoissaan.

Mäntsenit olivat päättäneet lähettää kaikki lapset yksityiskouluun, mutta sinne päästäkseen täytyi miellyttää yksityiskoulun rehtoria. Sarah lähetettiin rehtoria vastaam viideltä illalla ja toivottikin rehtorin iloisesti vastaan.

Tervehtimisen jälkeen Sarahia oli neuvottu viemään rehtori tutustumaan heidän taloonsa. Niinpä Sarah vierailutti rehtoria keittiöstä olohuoneeseen ja vessasta makuuhuoneisiin, vasta Julien huoneen kohdalla rehtori alkoi hurrata, taisi pitää lipaston päällä olevista kirjoista taikka sitten pinkistä ;D

Silvo oli sillävälin laittanut lammesta saaduista kaloista ruuan rehtorille. Kaikki söivät ilomielin ja rupatellen rehtorin kanssa, lopulta rehtori kertoi, että hyväksyi hyvinmielin Julien, Rickin, Philin ja Sarahin kouluunsa ja antoi heille uudet koulupuvut ja siten poistui talosta.

Vanhemmat menivät tyytyväisinä nukkumaan, sillä heidän lapsensa olivat päässeet arvostettuun yksityiskouluun.

Aamulla kolmoset pääsivät ensimmäistä kertaa kouluun ja pääsivätkin suoraan yksityiskouluun, Juliekin oli menossa ensimmäisen kerran kouluun Mian kuoleman jälkeen, häntä silti alkoi pelottaa. "Julie onks kaikki hyvin, sä vaikutat pelokkaalta", Sarah kysyi varovasti bussiin mennessä kun huomasi Julien tuijottavan kaukaisuuteen. "Mua vaan jännittää", Julie vastasi hiljaa. "Tuu vaan, mä en anna kenenkään tehä sulle pahaa", Sarah sanoi ja otti siskoaan kädestä. 

Julie hymyili Sarahille ja lopulta sisarukset astuivat yhdessä bussiin poikien perässä.

Vanhukset lueskelivat ja tutkivat yhdessä kirjoja lasten ollessa koulussa ja nuoremman pariskunnan värkkäilessä omiaan.

Antonilla oli sattunut vapaapäivä ja hän käyttikin sen maalamalla maisematauluja, hän keskittyikin maalamiseen niin paljon, että unohti omat tarpeensakkin.

 Tällä kuvalla ei ole mitään järkeä, minusta tuo keinu koivujen keskellä on vain niin ihana<3

Sillävälin Natalie polki täyttä vauhtia kuntopyörässä, mutta mitä varten?

Koska hän oli hankkinut uuden työn tanssialalla, erittäin 'siistin' näköinen auto tulikin hakemaan Natalieta töihin.

 Phil saapui ensimmäisenä koulusta, mutta ei kovin ilahtuneena sillä opettaja oli antanut hälle seiskan. Mutta Phil, mitäs sinä odotit ensimmäisenä päivänä, kymppiäkö? Mutta Philin ilme kyllä oli todella suloinen, miten se opettaja oli voinut vastustaa tuota ilmettä?

Heti ensimmäisenä päivänä Phil toi koulusta myös kaverin, nimittäin erään tytön. Julie naureskeli veljelleen, joka oli aivan punastunut jutellessaan tytölle.

Kaikkien päästyä vihdoin tunkkaisesta bussista, sisarukset päätyivät leikkikentälleen leikkimään leikkejään.

Natalie saapui illalla töistä ihan tyytyväisenä, mutta silti ylennystä ei ollut tullut, vaikka Natalie oli kuinka yrittänyt ennen töittään kuntoilla.

Natalie suunnisti olohuoneeseen, jossa Anton ja Julie seisoskelivat odottavan näköisinä."Tule jo hän kasvaa!" Anton huudahti. "Natalie seisahti ja katsahti tyttäreensä, hänen pieni tyttönsä kasvaisi isoksi!

Ja siinä seisoi teiniksi kasvanut Julie, vihdoin myös loppuperhe päätti tulla onnittelemaan kasvua."Hei vain", Alice sanoi heilauttaen kättään. "Mummi, ooks sä ihan kunnossa?" Julie ihmetteli.

Tässä sitten Julien muodonmuutoksen kokenut huone. Päävärinä toimii pinkki ja kullankeltainen.

Ja tässä itse Julie myöskin muodonmuutoksen jälkeen. Hiukset saivat uuden mallin ja vaatekaapista löytyi Julielle sopiva asu. Sanoisin, että todella kaunis tyttönen!

Natalie purskahti kyyneliin pienen tyttärensä kasvun jälken ja Anton suikkasi hellän suukon vaimolleen. "Äläs nyt, rauhoitu kultaseni", Anton rauhoitteli.

Vanhusten rakkauskin kukoisti edelleen, nimittäin hetkeä myöhemmin Silvo oli hellimässä vaimoaan, hän alkoi sitäpaitsi olla huolissaan jo kovin vanhasta vaimostaan, joka ei luultavasti eläisi enää kovin kauaa.

Tietämättään mistään muusta kuin toisistaan nuorempi pariskunta päätyi sängylle nauttimaan toisistaan, edelleenkin niin suloinen pari :)

Pienen lakanoidenpöllyttämistuokion jälkeen vanhemmat poistuivat makkarista peräkkäin ja jostain syystä alusvaatteillaan :D Heidän pahaksi onnekseen Julie istui tietokoneella ja sattui juuri vilkaisemaan taakseen. "Mitäs te siel teitte?" Julie kysyi virnistäen, Antonin ja Natalien karkaavan punastuneina vessaan.

Rick oli perheen aikainen lintu, hän istui jo kuuden aikoihin aamulla syömässä aamupalaa kun vasta toiset heräilivät. Taisi nälkä vetää puoleensa.

Aamiaisen jälkeen istuttiin pihalle tekemään läksyt. Julie näytti olevan ainoa, joka ei osannut pukeutua oikein kylmään ilmaan.

Ja taas pojat olivat myöhässä koulubussista. Kun tytöt jo istuivat paikoillaan, pojat juoksivat kiireen vilkkaan bussiin. Voi noita poikia!

Natalie oli tajunnut, että pian, joku hänen lapsistaan tulisi jatkamaan suvun perinteitä ja pääsemään perijäksi, joten täytyihän sopivia puolisoita etsiä, vaikkakin lasten tietämättä. Nyt Natalie oli tavannut ihan nätin punatukkaisen naisen ja pyysi saada naisen numeron. Nainen katsoi hieman oudoksuen Natalieta, mutta ojensi lopulta paperilappusen, jossa oli hänen numeronsa.

Julie oli tyytyväinen saapuessaan kotiin, päivä oli mennyt hyvin ja Julie oli saanut uusia ystäviä ja kohdannut mielenkiintoisia ihmisiä ;)

Silvokin saapui töistä ylennys mukanaan ja hän olikin päässyt uransa huipulle Hulluksi Tiedemieheksi. Mutta kukas se tuolla takana näkyy?

Ai se on vain Silvon työkaveri, hetkinen noinko hyvästellään työkaveri? Silvo, oletkohan sinä kertonut minulle kaikkea?

 'Hyvästeltyään' työkaverinsa Silvo ryntäsi puhelimen ääreen ja päätti jäädä eläkkeelle työstään, hän halusi elää loppuelämänsä rauhassa kotona rakkaan vaimonsa, tyttärensä ja tämän miehen ja lastenlastensa kanssa.

Natalie päätti taas kerran kuntoiltuaan hakea postin ja huomasikin paperin, johon oli rustattu mustalla tussilla: Lähetä tulokset tai muuten! Natalie kauhistui ja heitti paperin äkkiä roskiin.

Onneksi Natalie sai muuta ajateltavaa kun Rick ja muut saapuivat koulusta. "Äiskä, äiskä mä sain ekana kympin, kato kato!" Rick huusi riemuissaan ja heiluttaen koetta. "Upeaa, hyvä Rick. minun poikani on nero!" Natalie huudahti iloisena.

Kohta Sarah kiipesi bussista alas huudellen myöskin kympin koetta. "Minun tyttärenikin on nero, vau, ootteko naapurit kateellisia? Hyvä!" Natalie huudahteli.

Natalie päätti valmistaa Rickin ja Sarahin kympien kunniaksi kalkkunapaistia. Koko perhe tykkäsikin siitä erittäin paljon.

Illalla Natalie mesetti salaa isyystuloksia vaativan miehen kanssa.

Mies: "Onko sinulla ne? Mikset lähetä niitä jo?¨

Natalie: "On, mutta en pysty lähettää niitä, pilaat vain meidän elämämme kuitenkin"

Mies; "Mitä luuletko, että tulokset näyttävät minun olevan Julien isä"

Natalie: "Mistä tiedät tyttäreni nimen?" Ja en usko näyttävän!"

Mies: "Tiedän paljon elämästäsi, tiedän vanhempasi, lapsesi ja eritoten miehesikin"

Natalie: "Ole kiltti ja jätä meidät rauhaan!

Mies: Enpä taida, nähdään taas kultsi : D

Natalie: :<

Mies oli häipynyt ja Natalie tajusi, että mies oli vakoillut heitä jo kauan, hän saattoi olla missä vaan. Natalie meni huolestuneena nukkumaan ja päätti huomenna postittaa tulokset, pakkohan hänen oli jos hän halusi perheensä pysyvän turvassa.

Tietämättä salaperäisestä miehestä koko perhe jatkoi elämäänsä ja seuraavana päivänä Julie toikin kympin koulusta, tätä ennen hän ei ollut ikinä saanut kymppiä mistään. Nyt hän olisi valmis yliopistoon, josta hän oli haaveíllut jo kauan aikaa.

Arvakkaapa mitä? Philkin sai kympin ja oli erittäin onnellinen myöskin eräästä toisesta syystä. "Jes, äiti tekee lättyjä nyt ku mä sain kympin!" Phil ajatteli hyvillään. Olisihan pitänyt arvata :)

Heti päästyään sisälle Julie etsi puhelimen käsiinsä ja soitti yliopistolle ja kysyi paikkaa sieltä. Julie hyväksyttiinkin ja stipendejäkin tuli koulumenestyksestä ja ruuanlaitosta. Sitten hän päätti ilmoittaa kotiväelle lähdostään.

"Minä lähden nyt sitten yliopistoon", Julie huudahti hymyillen. "Mitä?" Sarah kirkaisi. "Sä lähet pois, ei!", Rick kauhisteli ja katsoi isosiskoaan surullisena. "Tää ei oo mahdollista! Miks sä lähet?" Phil kysyi järkyttyneenä. "Mä haluan lähteä opiskeleen jonnekkin, jotta pääsisin hyvään ammattiin aikusena", Julie selitti ja oli kauhuissaan, hän ei tajunnut, että pikkusisarukset menisivät noin tolaltaan hänen lähdöstään."Ja jotta voisit hylätä meidät!!" Sarah kiljaisi ja juoksi itkien huoneeseensa. Julie yritti juosta Sarahin perään, mutta Natalie pysäytti hänet. "Anna sisaresi tottua ajatukseen hetken aikaa, hän pelkää katsos menettäväsi sinut, samoin muutkin sisaruksesi", Natalie selitti rauhallisesti estäen itseään itkemästä.

 Sarah oli juossut huoneeseensa ja istui sängyllään itkien ja ajatellen. Miksi Julien täytyi jättää hänet juuri nyt kun hän olisi tarvinnut eniten siskoaan? Miksi kaiken täytyi aina mennä niin ilkeästi? Miksi maailma oli näin epäreilu?

Muut perheenjäsenet tulivat vuoron perään halaamaan Julieta, poikia Julie halasi ensimmäisenä ja lupasi tulla käymään vielä. Viimmeisenä hän halasi äitiään, josta näki, että tämä melkein itki. "Voih minun iso tyttöni muuttaa pois", Natalie kuiskasi itkuisasti. "Äiti, vaikka mä muutanki neljäksi vuodeksi pois niin kyllä sä mut vielä näet, kunhan muistat huolehtia itsestäs, isästä ja kolmosista, älä murehdi musta", Julie sanoi äidilleen. "Voih, sinua, mutta muista varoa yliopistolla, koskaan ei tiedä, mitä siellä voi tapahtua", Natalie varoitti ja halasi vielä tiukasti esikoistaan.

 Julie katsahti vielä kerran ympärilleen sekä erityisesti ylös Sarahin ikkunaan. Sitten hän avasi taksin oven, istahti penkille ja sulki oven tietäen, että nyt hän olisi omillaan, ei isää ei äitiä tai ketään, nyt hän pääsisi aloittamaan oman elämänsä.

Tuossapa se oli tämä osa. Toivottavasti tykkäsitte osasta ja olisi ihanaa, jos jaksaisitte kommentoida osaa, ne piristävät ja antavat intoa uuden osan tekoon :)

Sarahista oli kovaa vauhtia tulossa Alicen lempilapsenlapsi, olivathan kuitenkin kaikki lapset hänestä suloisia, mutta Sarah oli jotenkin erillaisempi. Tyttö oli jollain tapaa aikuisempi ja rakasti oppia uusia asioita.

 Alice oli se, joka sai huolehtia talon siisteydestä. Muilla kun saattui olemaan liian "kiire". Tiesihän Alice, ettei muilla ollut oikeasti kiire, näkihän perheen miehetkin istuskelemassa harva se päivä telkkarin edessä. Ei, se ei ollut oikea syy. Ketään muuta ei vain yksinkertaisesti huvittanut sellainen kuin siivoaminen. Kuitenkin eräänä aamuna Alice hämmästyi, sillä Julie-joka normaalisti siivosi mielellään oli jättänyt sängyn petaamatta. Se ei ollut normaalia ja Alice tajusi sen, että kaikki ei ollut hyvin tytöllä. Kauaa Alice ei ehtinyt miettiä, kun kuuli puhelimen soivan.

Juostuaan puhelimeen Alice nosti luurin. "Alice Mäntsen puhelimessa", Alice sanoi tottuneesti. "Oletteko Julie Mäntsenin äiti?" kysyi mies. "En, olen hänen mumminsa, mitä Juliesta? Onko hänelle sattunut jotain?" Alice kysyi huolestuneena. "Täällä Julien koulun rehtori, on, sattuneesta syystä lähetämme hänet jo kotiin ja hän saa itse kertoa tapahtuneesta. Sanon sen verran, että lupaamme laittaa tekijän vastuuseen täällä!" rehtori selitti järkyttyneelle Alicelle. 

Silvo, joka ei vielä tiennyt tapahtuneesta oli tulossa juuri töistä ja huomasi, että joku ystävällinen simi oli taas kaatanut roskiksen."Kuinka mones sadaskerta!!" Silvo tuhahti ja päätti käväistä kaupassa samalla.

Alice istui keittiössä odottaen Julien tuloa kotiin. Lopulta hän kuuli auton saapuvan pihaan ja samassa Julie juoksi silmät punaisena Alicen luokse. "Julie?" Alice sanoi katsahaen lapsenlapsensa itkuisiin silmiin.

 "Mitä sinulle on sattunut?" Alice kysyi varovaisesti Julielta noustuaan ylös." E-ei mi-mitään", Julie vastasi hiljaa tuijottaen lattiaa. "Kuule, tiedän että jotain on sattunut ja sen kertominen voi olla vaikeaa, mutta yritä kertoa, se helpottaa", Alice neuvoi hellästi. "Minä en voi, hän-hän tappaa minut! Se oli mun syytä" Julie kirkaisi. "Ei tapa, minä pidän siitä muuten huolen, eikä se ollut varmaankaan sinun syysi", Alice tokaisi. "Mitä sinulle on tapahtunut ja kuka tämä hän on?" Alice jatkoi.

 "yyks yläkoululaispoika, se-se tuli tokalle välkälle naapurikoulusta ja alko taas haukkua ja kiusata Miaa. Mä kielsin sitä kiusaamasta Miaa ja sitte se löi Miaa kovaa ja Mia meni tajuttomaksi ja alko vuotaa vertaa hirveästi päästä. Mä kysyin että miksi se teki niin ja se sano että koska sitä huvitti ja koska olin kieltänyt sitä, sitten mä suutuin hirveesti ja hyökkäsin sen niskaan. Se heitti mut selästään maahan ja sano vielä et Mia ei enää ikinä nousis maasta y-yylös. Sitten kaikki musteni ja mä heräsin koulussa ja rehtori sano ettäää..", Julie kertoi. "Sanoi mitä?" Alice kysyi kalpeana. "että Mia oli poissa", Julie kuiskasi ja alkoi itkeä uudestaan."Rauhoitu, Julie", Alice sanoi järkyttyneenä ja halasi tätä.

 Sillä välin Julie odotti isyystestin tuloksia tuovaa miestä. Hän oli onnistunut saamaan molempien miesten näytteet ja lähettänyt ne ja nyt pitäisi vain saada vastaus. Samassa tummapukuinen mies saapuikin.

 "Onko sinulla tulokset?" Natalie kysyi. "On, tässä kirjekuoressa", Mies sanoi ja ojensi kirjekuoren, jonka Natalie sujautti taskuunsa. Natalie päätti heti mennä vessaan lukittujen ovien taakse katsomaan tulokset.

 Sisälle tullessaan hän kuitenkin törmäsi kalpeaan Aliceen ja Julieen. "Mitä on sattunut?" Natalie kysyi heti huolestuneena. "Juliesta kyse, hän oli koulussa välitunnilla, kun..." Alice sanoi ja kertoi saman minkä Julie oli hänelle kertonut Natalien haukkoessa henkeä samalla.

"Kulta, se on varmaan kamalaa sinulle, mutta ei se sinun syysi ollut", Natalie lohdutti. "Äiti se oli minun vikani. Jos en olisi kieltänyt sitä poikaa kiusaamasta Miaa, hän ei olisi lyönyt Miaa, eikä silloin olisi kuollutkkaan!" Julie huusi itkuisesti.

"Kuuntele Julie, se ei ollut sinun vikasi, rauhoitu, Mia ei olisi halunnut, että syytät itseäsi tapahtuneesta", Natalie lohdutti. "Ei kai, Mia oli aina ymmärtäväinen ja auttavainen, kiitos äiti", Julie sanoi ja halasi tiukasti äitiään.

Miesten tullessa kotiin olivat Natalie ja Alice kertoneet tapahtuneesta ja pyytäneet ettei asiasta puhuttaisi enempää, että Julie saisi rauhoittua. Julien sijasta päätti Anton opettaa Rickin puhumaan. Anton liikuttuikin kovin, kun Rickin ensimmäinen sana oli isä. 

Alice oli tajunnut, että pian olisi kolmosten synttärit, niin täytyihän kaikkien osata puhua, joten ei kun opettamaan. Sarah oppikin puhumaan yhtä nopeasti kuin veljensä. Sarahin ensimmäinen sana oli tuttipullo, sama siis kuin omalla äidillänsä.

 Natalie taas otti vastuukseen opettaa kolmoset kävelemään. Phil sai olla ensimmäinen oppilas. "Katso näin, nostat jalkaasi niin kuin minä", Natalie opetti pitäen poikansa kädestä kiinni. "äeti näänkö?" Phil kysyi hymyillen. "Niin juuri, hienosti", Natalie kehui hymyillen.

Julie yritti todellakin unohtaa kokeneensa, mutta syyllisyys painoi edelleen. Lopulta hän keksi keinon pyytää anteeksi Mialta, hän meni nukkekodinsa ääreen otti kaksi tyttönukkea ja alkoi leikkiä." Anteeksi, että aiheutin kuolemasi", Julie kuiskasi hiljaa nukella toiselle nukelle. "Saat anteeksi ja älä huoli täällä on kaikki hyvin, pääsin äitini luo", nukke vastasi eikä Julie itse liikauttanutkaan suutaan vaan tiesi, että Mia oli itse sanonut tuon kaiken. Miten hän sen tiesi? Sitä ei kukaan tiedä, mutta Julie tunsi itse sen sydämmessään ja ei enää kokenut syyllisyyttä.

Kolmosten taitojen opettelemisen jälkeen vanhemmat olivat todella väsyneitä ja nukahtivatkin suloisesti vierekkäin <3

´

Mutta eivät he silti kauaa saaneet nauttia unistaan, sillä kolmoset olivat hereillä alta aikayksikön huutaen ja kirkuen.

 Natalie suikkasi suukon miehelleen ja meni poimimaan kolmoset yksitellen keittiöön odottamaan ruokaansa. Odottaessaan puuron valmistumista Natalie haki kirjeen työpukunsa taskusta ja vei sen avaimella suljettuun lipastoon, hän ei pystyisi vielä avaamaan sitä. Jos tulos olisi se mitä hän pelkäisi, tapahtuisi taas yksi sokki tässä perheessä. Ei, sitä hän ei tahtonut, joten kirjekuori saisi pysyä siellä niin kauan kunnes Natalie olisi valmis avaamaan sen.

Julie heräsi erittäin hyvällä mielellä, hänen olonsa oli kevyt ja hän tunsi kuinka koko talo tuntui yhtäkkiä vielä miellyttävämmältä mitä se jonkin aikaa sitten oli ollut.

Toinen ilouutinen tuli tuntia myöhemmin, kun Anton kertoi tyttärellensä, että koulut olivat kiinni yöllisen lumimyrskyn takia ja huomenna olisi myös viikonloppu, se jos mikä lisäsi Julien hyvää mieltä, hän kun ei ollut valmis vielä menemään kouluun yksin ja maanantaina kolmosetkin jo tulisivat kouluun.

Silvo auttoi mielellään kolmosten hoidossa. Kun yksi laittoi ruokaa ja toinen tiskasi astiat, saivat kaikki vihdoin heidän masunsa täyteen.

Natalie ja Julie olivat jääneet kahdestaan kotia, kun kaikki muut olivat menneet töihin. Ajankuluksi he katselivat yhdessä piirrettyjä."Äiti kato, hih se huijasi sen putkeen", Julie naurehteli katsoessaan piirettyjä, Natalien hymyillessä..

 Iltapäivällä perheen miehet tulivat töistä, kumpikaan ei ollut saanut ylennystä, mutta silti ihan hyvillä mielin he tulivat.

Silvo oli vakaasti päättänyt tutustua paremmin tyttärensä mieheen. Natalien kanssa sopimisen  jälkeen Silvo ei silti ollut tehnyt elettäkään tutustuaaksen tähän ja päätti viimmeinkin kokeilla tutustua. "Mitenkäs sinulla meni töissä?" Silvo kysäisi. "Noh oikein hyvin, uskon pomoni ylentävän minut pian", Anton tuumasi hiukan hämmästyen.

Hän alkoi tajuta, että Silvo yritti tutustua häneen ja arvosti sitä kuitenkin, vaikkakin pieni hämärä muistikuva Silvosta suutelevan tuntematonta naista hiipi hänen mieleensä.

Illalla oli sitten viimmeinkin kolmosten synttärit, ensimmäisenä kakunpuhaltajana sai aloittaa Rick, äitinsä avustuksella.

Kakun puhalluksen jälkeen Rick alkoi tuntea kutinaa jaloista ja samassa pyörähti ja kasvoi lapseksi."Vau, vähä mulla on iso nyrkki", Rick havaitsi ensimmäiseksi. Tarkkaavainen poika ;)

Tähän väliin kerron surullisesti Alicesta, joka muuttui heti töittensä jälkeen näkymättömäksi ja kun katsoo tarkasti huomaa leijuvan kirjan ja sormuksen. En ole vielä saanut Alicea näkyväksi, mutta toivotaan parasta että piakkoin keksisi, jonkun ratkaisun. Mieluiten olisi kiva saada Alice takaisin näkyväksi, jos joku tietää/keksii jonkun ratkaisun olisin kiitollinen avusta...

Alicen näkymättömyyden vuoksi saivat perheen miehet auttaa Philiä ja Sarahia kasvamaan.

Näistä kahdesta ensiksi Phil kasvoi hymyillen.

 Ja viimmeisenä Sarah, hänkin tarkasteli mielenkiinnolla pidempiä sormiaan." Viimmein säkin kasvoit", Phil totesi katsahtaessaan siskoonsa.

Tässä kaikkien kolmen muodonmuutokset ja uudet huoneet. Phil tahtoi pitää tukkansa samanlaisena kuin se oli ollut ja sai äidiltään uudet vaatteet kuten muutkin kolmosista. Täytyy sanoa, että Phil on edelleen suloinen. 

Rickistä kasvoi suklaasilmäinen veijari, minkälainen oli jo vähän taaperonakin. Olen vieläkin sitä mieltä, että Rick muistuttaa Natalien veljeä Nickiä, johtuisiko kenties silmistä? Komea poika myöskin^^

Tässä poikien yhteinen sinisensävyinen huone. Olen tyytyväinen tähän huoneeseen.

 Ja lopuksi perheen toinen tyttö Sarah, josta kasvoi todella kaunis. Nenä on ehkä vähän leveä, mutta se sopiikin hyvin Sarahille. Kaikki neljä lasta ovat tällä hetkellä ehdotonta perijäainesta! Oih valinnasta tulee vaikea..

Julien viereiseen tyhjään huoneeseen sisustettiin Sarahin oma huone. Seinät ovat pinkit ja kalusteet lilansiniset ja valkoiset. Hyvin tyytyväinen myöskin tähän.

Noustuaan ylös varhain, kaikki neljä lasta huomasivat, että jokin oli muuttunut, sillä talon taakse oli hommattu pieni leikkipuisto. Kaikki pinkoivat innoissaan kukin mihinkin.

Phil laski mielellään liukumäkeä, se oli hänestä hirveän hurjaa. Kerran hän meinasi lentää veljensä niskaan, mutta onneksi Rick kerkesi väistää ja hauskanpito sai jatkua.

Rick oli löytänyt kiipeilytelineen, jossa piti kiivetä päähän asti. Monta kertaa joutui aloittamaan uudestaan, mutta lopulta kiipeily alkoi sujua.

Sarah oli taas kiivennyt ylös torniin ja leikki olevansa merirosvo, joka etsi aarretta :) 

Julie taas pyöriskeli hauskassa laitteessa, jolla sai otettua huimat vauhdit ja taisi siinä pääkin mennä pyörälle. Julie oli onnellinen, että sai vihdoinkin leikkikavereita ja loppujen lopuksi kaikilla oli hauskaa.

Päivällisen ollessa valmis syöksyivät kaikki neljä ruokapöydän ääreen ulkovaatteilla, sillä kaikki aikoivat mennä vielä jatkamaan leikkejään. Silvo ja Anton olivat vasta heränneet ja kuuntelivat nauraen, mitä lapset kertoilivat leikeistään. Kaikki alkoi taas olla hyvin...

Tälläinen osa, nyt on kyllä niskat kipeänä, mutta saanpas kärsiä omista viivytteleyistäni. Nyt kaikki kommentoimaan, jotka ovat lukeneet osan. Pelkkä luin riittää, jos ei muuta keksi. Ainakin tiedät, että tätä seurataan ja ensiosa tulee ilmestymään puolet nopeammin. Tulkaa sitten, joku tökkimään hiilihangolla jos olen laiska :DD 

 Tässäpä Mäntsenien ihana talo, puutarha ei ole kovin kummoinen, koska ei ole ollut rahaa tarpeeksi tehdä sitä.

 Aloitetaan alakerranhuoneista. Ensiksi ruskeansävyinen keittiö.

 Vieressä on ruokasali, jossa on koettu kaikenlaista niin synnytyksiä ja riitojakin kuin sovintojakin.

 Yhdessä huoneessa alakerrassa on huone, jossa perhe säilyttää urapalkintoja samaisesta huoneesta pääsee, myös takapihalle.

 Viereisessä huoneessa on taitohuone jossa voi vaikkapa lukea tai pelata shakkia.

 Alhaalla sijaitsee ainoastaan yksi makuuhuone, nimittäin vanhemman pariskunnan punasävyinen makkari.

 Lopuksi vielä alakerran sinisävyinen kylppäri, joka on todella siisti :D

 Yläkertaan siirryttäessä tulee heti ensimmäiseksi vastaan pieni olkkarinurkkaus.

 Sitten vihreänsävyinen kylppäri.Minä tykkään tästä..

 Nuoremman parin makkari (lakanat vaihdoin jälkikäteen)

 Julien oma huone on sisustettu tytön lempivärillä, pinkillä.

 Ja viimmeisenä kolmosten vihreänsävyinen lastenhuone.

 Natalie oli valmistanut aamiaseksi liekitettyjä ohukaisia kaikille, mutta jokaisella näytti olevan oma aikataulu jona saapuivat syömään, joten Natalie sai aloittaa yksin syömään.

 "Ai Julie sinä olet jo kasvannut!"Silvo tuumasi huomattuaan Julien kun tämä saapui syömään."Njoo", Julie sanoi. "Sinunhan olisi pitänyt kasvaa vasta huomenna, sillä nyt joudut mennä jo kouluun!"Natalie sanoi." Kouluun? Mikä se sellainen on?"Julie kysyi ihmeissään. "Sittenpähän näet kun koulubussi tulee", Natalie vastasi ja jatkoi syömistä.

 Ei kulunut kuin pari tuntia ja keltainen bussi saapui Mäntseneille. Julie astui reippaasti bussin kyytiin.

"Viekö tämä ouluun?"Julie kysyi kuljettajalta."Kouluun siis, vie", kuljettaja korjasi. "Okeii, kai mä meen tällä", Julie sanoi ja istui penkille.

 Vaikka Natalie ei ollutkaan saanut työtä ravintola-alalta, tahtoi hän silti töihin. Hän löysikin lehdestä vapaan työpaikan politiikka-alalta ja päätti mennä sinne töihin, ainakin siksi aikaa, että löytäisi sen oikean työn.

 Kaikkien mennessä töihin päätti Silvo ottaa vapaapäivän ja jäädä hoitamaan lapsenlapsiaan. Senhän tekikin kyllä mielellään..

 Kolmosten hoidon jälkeen puhelin soi. "Silvo puhelimessa", tämä vastasi. "Hei vaan, täällä on Milla. Ajattelin että jos sinulle kävisi että tavattaisiin ihan kahdestaan teillä!" Milla sanoi kehräävästi. "Ööh en tiedä kun vaimoni..."Silvo yritti selittää." Jospa emme kerro vaimollesi, lähden ennen kun hän tulee", Milla keskeytti." Öö kai sitten niin",Silvo myöntyi. "Ihanaa nähään siellä", Milla kihersi ja sammutti puhelimen. Silvolla kesti hetken tajuta mitä oli mennyt tekemään.

Kun Silvo oli päässyt pihalle hän näki jo pihalla Millan "Silvo, on ollut niin ikävä sinua"Milla sanoi ja suuteli Silvoa tulisesti.

 "Kai sinulla on ollut minua ikävä?"Milla kysyi. "No vähän", Silvo sanoi. "No sitten, mentäiskö tonne sisälle vähän makkarin puolelle?" Milla kysyi kehräten.

"Milla en voi tehdä niin, en rakasta sinua enkä halua olla enää kanssasi, olen pettänyt minulle maailman tärkeintä ihmistä!"Silvo sanoi.

 "Kuule olet hyvä mies Silvo. Ehkä minunkin täytyisi etsiä se Oikea, en tule kuitenkaan ikinä unohtamaan sinua", Milla sanoi hivenen surullisesti. "Kiitos, kyllä sinäkin vielä sen Oikean löydät", Silvo vastasi ja halasi hyvästiksi.

 Sillä välin Julie tuli koulusta kotiin. Hänelle oli selvinnyt hyvin mikä koulu on, ainakin ilmeestä sen saattoi päätellä :P

 Tuntia myöhemmin tulivat perheen naisetkin töistä, Alicella oli mukanaan myös hyviä uutisia, sillä hän oli lopultakin päässyt valvontauran huipulle ja sehän tarkoitti sitä että Alice sai toteuttettua elämäntavoitteensa.

 "Äiti, sä tulit töistä, mulla on hirveesti kerrottavaa!" Julie selitti halatessaan äitiään. "No mennään kulta ensin tuonne sisälle niin voit kertoa päivän tapahtumat", Natalie sanoi nauraen.

 Anton saapui töistä myöskin, hänkin oli saanut ylennyksen..(en muista miksi :D)

 "Onnea kultaseni ylennyksen johdosta!" Silvo sanoi hymyillen ja suuteli vaimoaan. "Mites sinä noin hyvällä päällä olet?"Alice kysyi leikkisästi.

 "Olen vain niin onnellinen", Silvo sanoi.

 Oli tullut taas synttärien aika. Kasvuvuorossa olivat kolmoset, joista Sarah sai ensimmäisenä puhataa kynttilät Natalien avustuksella.

Tietenkin kaikki juhlivat innoissaan synttäreitä tai sitten he vain odottivat innoissaan kakkua :DD

Sarahista kasvoi todella kaunis ruskeasilmäinen neiti. Minusta hän muistuttaa  aika paljon isäänsä naamanpiirteiltään. Sarah on horoskoopiltaan jousimies. Luonne: sottapytty(2), ujo(3), toimelias(9), leikkisä(7), kiltti(7)

Seuraavaksi oli Rickin vuoro kasvaa isoksi pojaksi, isän avustuksella tietenkin.

Anton oli niin innoissaan poikansa kasvusta että melkein pudotti pojan onneksi niin ei kuitenkaan käynyt.

 Ja tässä todella sööttiksi pojaksi kasvanut Rick. Hän muistuttaa taas Natalien veljeä Nickiä lapsena. Rickin luonne: siisti(10), ujo(3), toimelias(9), leikkisä(7), kiltti(2). Horoskoopiltaan poika on neitsyt.

 Viimmeisenä mutta ei vähäisempänä pikku Phil papan sylissä puhaltamassa kynttilät.

 Hiusten väri muuttui yllättäen blondiksi vaikka aivan varmasti hiustenväri oli vauvana ruskea no kaikki on mahdollista. Philistä kasvoi muiden kahden tapaan aivan ylisuloinen! Philin luonne on taas tälläinen: sottapytty/siisti(5), menevä(8), toimelias(10), leikkisä(10), marisija(2) Horoskooppi on sama kuin Sarahilla.

 "Mä en kyllä jaksa pedata sänkyä, äiti saa pedata itse!" Julie valitti herättyään. Taisi tyttö nousta väärällä jalalla sängystä.

 Aluksi olisin voinut sanoa että kolmoset ovat kuin enkeleitä, mutta heti aamulla he näyttivät todellisen luontonsa. Kun yksi vielä söi toiset kaksi tahtoivat jo pois. Vanhemmilta olisi mennyt jo hermot jos ei Alicea ja Silvoa olisi.

 Yhtenä päivänä Natalielle soitettiin merkillinen puhelu. "Onkohan tämä Mäntsenien talo?"ääni puhelimessä kysyi."Ööh on, kuka te olette ja miksi soitatte tänne?"Natalie kysyi ihmeissään. "Olen eräs mies ja minulla olisi asiaa Natalie Mäntsenille", mies sanoi. "Ppuhelimessa", Natalie sanoi hermostuneesti." Aah Natalie, täällä yliopistossa on kiertänyt huhuja, huhuja sinusta ja minusta", mies sanoi. "Mi-minkälaisia huhuja?" Natalie kysyi hermostuneesti toivoen hartaasti että ei Se huhu." Noh, muistatko mitä teit kaksi viimmeisintä yliopisto vuotta? Minä olin yksi niistä, kenen kanssa olit ja huhujen mukaan tulit raskaaksi jollekin näistä miehistä", mies jatkoi äänessään jäätävyyttä. "Mitä? Täysin pelkkiä huhuja, ei ole totta! Kaikki lapseni ovat oman mieheni kanssa saatuja!!"Natalie kirkui."Ai miehesi kanssa? No se selittää sen miksi et ottanut enää yhteyttä minuun tai muihin miehiin", mies sanoi. "Älä puhu minulle siitä elämästä, kadun sitä kohtaa elämässäni!!"Natalie huusi. "Ai jaa, no epäilen kuitenkin, että yksi lapsistasi on minun. Vaadin päästä isyystestiin TAI kerron miehellesi yliopisto elämästäsi!"mies uhkaisi. Natalie ei kestänyt enää miestä vaan löi luurin kiinni ja juoksi kylpyhuoneeseen itkemään.

 Kaikki olivat tietämättömiä Natalie ahdingosta, koska olivat olleet töissä. Julie tuli tällä kertaa innoissaan koulusta sillä oli saanut kasin kokeista.

Natalie oli unohtanut tyystin kolmoset. Anton siis joutui hoitamaan kaikki kolme.

 Mäntseneillä oli alkanut talvi, lunta oli satanut koko päivän.. Alice ihmetteli tätä lumisadetta, olihan siitä jo vuosi, kun hän oli sitä viimmeksi nähnyt.

 Ihmeellinen hetki. Kaikki kolme istuvat kiltisti syöttötuoleissaan syöden ruokaansa. Hetkeä myöhemmin kuitenkin alkoi taas huuto.

 Julie oli väsynyt hirveästi koulussa ja päättänyt mennä jo aikaisin nukkumaan. Mutta jotenkin minusta tuntui, ettei Natalie ollut ainoa, jolla oli oma salaisuus.

 Tämän perheen ilopilleri oli ehdottomasti Phil. Hän oli löytänyt viereisestä huoneesta uuden lelun, jota oli kiva soitella. Phil osasi myös tuon hyödyllisen taidon nimittäin hymyilemisen. Se sulatti aina jokaisen sydämmen myös minun <3

 Silvolla meni tätä nykyä hyvin töissä. Hänkin oli alkanut saada ylennyksiä.

 Juliella taas oli ongelmia läksyjen kanssa. Mistäs hän voisi tietää paljonko 5x5 oli?

 Rickikin oli löytänyt uuden lelun, nimittäin palikkapelin. Hänestä oli hauskaa työntää erikoisia palikoita rakoihin ja jos ne ei sopiny ne pystyi työntää sinne.

 Natalie etsi netistä palvelua, johon pystyisi lähettää isyysnäytteet. Eihän voisi vaín marssia sairaalan pyytämään sellaista. Siitähän alkaisivat kovat juorut ja lopulta ne voisivat kantautua Antonin korviin. Se ei kävisi!

 Julie oli viimmein hyväksynyt sisaruksensa varsinki Sarahin kanssa leikkimisestä hän piti. Sarah oli vaikuttunut isosiskonsa huomiosta ja ottikin siitä kaiken ilon irti.

Ja tähän lopetamme tämän osan. Mitä salaisuuksia Juliella on? Selviääkö Natalie ongelmistaan? Nämä ja kaikki muut saat tietää seuraavassa osassa jonka ilmestymisestä ei ole näillä näkymin tietoa, koska huomenna juhlin synttäreitäni ja seuraavalla viikolla on kaikennäköitä. Näkemisiin joksikin aikaa!

LC Mäntseni suvun aloittaja Alice ja hänen miehensä Silvo. Heille syntyi kaksi lasta; Nick ja Natalie.

Alicen ex mies Benjamin Bäckman os. Lohela. Ja tämän vaimo Maisa Bäckman. Heillä on tällä hetkellä vain yksi poika Ben Bäckman.

Alicen ja Silvon esikoispoika Nick Mäntsen ja hänen jo teiniaikanakin tapaamansa tyttö Niitty Mäntsen. Heille on onnellisesti siunaantuneet kolmoset; Nora, Nina ja Tony.

Toisensukupolven perijä Natalie Mäntsen ja hänen ihana aviomiehensä Anton Mäntsen. Pariskunnalla on neljä lasta. Vanhin tytär Julie ja kolmoset Phil, Sarah ja Rick.

Kuten monet olisivat halunneet nähdä pikku Julien muodonmuutoksen jo viimme osassa no tässä se on ja sanonpa että Juliesta tuli todella söpö tyttö. Ja silmien värikin oli vaaleansininen ei sininen. Minä sanoisin, että jos pysyy yhtä suloisena niin perijäainesta! Julien luonne on tälläinen: siisti (10), ujo (1), toimelias (10), leikkisä (10), marisija (1). Äidiltänsä tullut suurinpiirtein luonne pieniä eroja kyllä on.

Alice ja Silvo kuntoilivat ja pelasivat päivät shakkia, jotta saisivat ylennyksiä. Varsinkin Alice, hän tarvitsisi enää pari ylennystä niin saisi toteuttua elämäntavoitteensa.

Mäntsenien perhe koki taas ilouutisen kun Natalien maha pompahti uuden vauvan merkiksi. Oli tainnut hääyö tehdä tehtävänsä?

Juliesta kuoriutui aika moinen kirkuja, varsinkin yöllä. Oli niin mahdottoman kivaa huutaa tämän mielestä ruokaa tai huomiota keskellä yötä.

Usein joku heräsi tähän kirkumiseen ja ei siinä muu auttanut kuin laittaa puurot tulemaan pikku kullanmurulle.

Muuten Julie oli sitten rauhallinen, hän odotti kiltisti kun iskä laittoi ruokaa. Niin suloinen tyttö <3

Natalie oli myös päättänyt kertoa uutisesta Antonille."Kultaseni minä taidan olla raskaana, saamme siis toisen lapsen!" Natalie sanoi hymyillen."Toinen lapsi?" Anton kysyi yllättyneenä.

"Onko se huono?" Natalie kysyi säikähteneenä. "Ei ei ole, en vain odottanut vielä toista, mutta kyllä se käy",Anton sanoi ja otti vaimonsa käsistä kiinni hymyillen. Natalie huokaisi helpottuneena olisihan se ollut kamalaa jos Anton ei olisi hyväksynyt toista lasta.

"Kuuleko isin pikku poika? Huhuu?" Anton kysyi kuunnellen Natalien mahaa. "Mistä tiedät että se on poika? Voihan se olla toinen tyttökin!" Natalie sanoi. "Kyllä minä tiedän, se kuulostaa pojalta",Anton selitti ja Natalie naurahti.

"Julie kuulitko, saat pikkuveljen tai pikkusiskon leikkikaveriksi",Natalie kertoi tytölle. "Taako ten ottaa tyliin?" Julie sössötti. "Tietysti saa kunhan sinä vähän kasvat isommaksi", Natalie sanoi edelleen hymyillen ja vei tytön nukkumaan.

Päivät kuluivat ja muuttuivat kuukausiksi, kaikki odottivat innolla uutta tulokasta. Töissä silti piti käydä, jotta pystyttäisiin elää. Onneksi ylennyksiäkin tuli silloin tällöin kullekin ja Alicen elämäntavoite oli enää kiven heiton päässä.

Julie ei niinkään odottanut uutta sisarustaan vaan tykkäsi leikkiä ihan yksikseen. Usein kyllä nukkekoti leikkiin kuului revi nukelta pää ja syö se, mutta onneksi mummi yleensä pelasti nuket "kamalalta kokemukselta".

Natalien päivärytmi oli mennyt aivan sekaisin raskauden myötä hän söi illallisen kello kolme yöllä kun muut olivat siihen aikaan nukkumassa. Siinä sitten sai itse laittaa ruuan..

Natalie oli myös alkanut epäillä että hänen mahassaan kasvoi enemmän kuin yksi vauva. Maha tuntui vaan niin suurelta ja ruokahalukin oli kolme kertaa suurempi kuin normaalisti. Tämä raskaus oli selkeästi vaikeampi kuin edellinen.

Pikkuinen Julie jatkoi edelleen yörytmiään niin kuin äitinsä, joten Alice sai tällä kertaa nukuttaa tytön uudestaan.

Eräänä yönä Natalien maha pompahti isommaksi. Synnytys olisi hetki hetkeltä lähempänä.

Natalie alkoi kokea pyörrytyskohtauksia raskauden loppu puolella joten jouduttiin lopulta kutsua tohtori apuun kun Natalie kerran tömähti pöydälle.

Tohtori mietti tovin ja huomasi että Natalieta vaivasi stressi. Hän käski tämän rentoutumaan lopun raskauden ajaksi.

Natalie kiitti tohtoria ja lupasi ottaa rennommin..

Niinpä Anton sai hoitaa tyttärensä ja mielellään sen tekikin. "Nyt tulee käsi, joka kutittaa tuota pientä tyttöä!" Anton sanoi ja alkoi kutittaa Julieta joka nauroi riemuissaan.

Silvo oli tavannut kauniin naisen, joka olisi hyvä vaimo jollekin hänen jälkeläisistään. Nimekseen nainen kertoi Milla.

Silvo päätti siis ystävystyä Millaan kutittamalla ja juttelemalla hänen kanssaan.

Valitettavasti Millalla taisi olla aivan muut mielessä kuin vain ystävyys Silvoon.

Ja niinhän siinä kävi ettei Silvo voinut vastustaa nuorta naista joka piti hänestä-vanhasta miehestä. Silvo suuteli Millaa tyytyväisenä ja ajatteli että hänellä oli vielä sittenkin vientiä. Mutta sitten muistikuva kuinka hän suuteli ensisuudelmansa Alicen kanssa ilmestyi hänen silmilleen, Silvo tajusi tehneensä väärin kuinka hän oli voinut pettää naista jota syvästi rakasti?

Silvo ei ollut huomannut tarkkailijaa ikkunan takana sillä Anton oli nähnyt kaiken. Anton ei saattanut uskoa, että Silvo petti vaimoaan. Silvo oli vaikuttanut niin uskolliselta ja hyväntahtoiselta mieheltä.

Anton ei halunnut kuitenkaan kertoa Silvolle mitä oli nähnyt vaan päätti alkaa opettamaan Julieta puhumaan. Puhumaan opettaminen ei vaan sujunut kovin hyvin, Julieta kun kiinnosti enemmän omien sormien tutkiminen kuin puhumaan opettaminen. Anton päätti lopulta luovuttaa, kyllä tyttö kasvettuuan osaisi puhua.

Silvo koki huonoa omaatuntoa Millan takia eikä saanut unta koko yönä varsinkaan kun Alice nukkui hänen vieressään, se jos mikä lisäsi omantunnon tuskia.

Ehkä Natalie oli oikeassa enemmästä lapsesta kuin yksi sillä näytti kuin joku olisi laittanut pari jalkapalloa hänen mahansa päälle.

Eräänä aamuyönä Natalie päätti kertoa riidastaan isänsä kanssa ja kysyikin kertomuksen jälkeen äidiltään pitäisikö hänen pyytää anteeksi isältään. "Se siis on vaivannut sinua, älä vaivaa sillä päätäsi vaan jos isäsi rakastaa sinua niin hän tajuaa virheensä ja pyytää anteeksi sinulta",Alice sanoi viisasti.

"Nyt keskitytään nykyasioihin, koskas tämä aarre syntyy?"Alice uteli. "En tiedä, varmaan ihan lähipäivinä",Natalie vastasi.

Tuskin meni paria tuntia eteenpäin niin vauva tahtoi ulos. "Ai,ai tämä sattu enemmän kuin viimmeks!!"Natalie kirkui.

Katsojilla oli jokaisella oma tapa miten suhtautua synnytykseen.  "Apua vaimoni synnyttää tehkää jotain!" Anton huusi ja pomppi ilmaan. "Ponnista ponnista", Silvo neuvoi. "Tyttäreni synnyttää ei kuole te hupsut miehet",Alice tuumasi.

Ensimmäisen synnytyksen jälkeen alkoi toinen. "Mitä tuleeko sieltä toinen, tiesin sen!" Natalie tuumasi ja katsahti mahaansa.

Ja toisen synnytyksen jälkeen alkoi kolmas. "Kolmas? Ouh" Natalie tuumasi pidellessään kolmatta kertaa mahaansa.

Alicekin jätti herkulliset räiskäleet ja liittyi miesväen kannustukseen hurraten."Whuu sain kolme lisää lapsenlapsia!"Alice kiljahti.

Natalie sai siis kolmoset, mutta kovien synnytyksien takia Natalie ei esittele kolmosia vaan mummi ja pappa. Ensimmäisenä syntyi äitinsä ihon, Alicen hiusten värin ja Silvon silmien värin saanut poika jolle annettiin nimeksi Phil. Poika peri jostain syystä Silvon silmät vaikka kumpikaan Silvon lapsista ei ole saanut niitä, no hyvä että jollekin tuli ne luulin jo että kukaan ei peri niitä :( Sekä näyttää siltä että Phil ei ole perinyt isältään tämän hetkisesti mitään.

Toisena syntyi isänsä ihonvärin, äitinsä silmien ja taas mummansa hiusten värin perinyt poika jolle annettiin nimeksi Rick.

Ja viimmeiseksi syntyi tyttö, joka peri äidin silmät, isän ihon ja taas mumman hiukset. Tytölle annettiin nimeksi Sarah. Tyttö on siis kopio Rickistä. En vain tajua kuinka kaikille tuli ruskeat hiukset kun yleensä mustat hiukset ovat vahvemmat, mutta voi se olla mahdollista että jollakin muuttu taaperovaiheessa hiukset :)

Kolmosille sisustettiin oma huone vihreällä sävyllä. Vihreä väri käy sekä tytöille että pojille.

Alice ihastui näihin enkeleihin ja tykkäsikin hoitaa kolmosia..

Silvo ja Natalie olivat syömässä päivällistä kumpikaan ei puhunut, lopulta Natalie uskaltautui puhumaan. "Isä tiiän, että sä oot mun isä ja yrität suojella mua mutta sinä et voi määrätä mun elämästä",Natalie sanoi varovasti. "Kyllä minä sen tiedän, en vain osaa olla olematta isäsi",Silvo sanoi hiljaa.

"Kyllä minä olen tyttäresi, mutta tämä tyttö ei olekaan enää pieni, jos kaipaan apuasi pyydän sitä isä",Natalie sanoi ja halasi isäänsä. "Hyvä on, tästä lähtien annan sinun elää omaa elämääsi mutta äitisi ja minä olemme aina auttamassa kolmosten ja Julien kanssa",Silvo vastasi hymyillen. "Kiitos isä",Natalie sanoi.

"Ja tiedäthän että olen ylpeä siitä mitä sinulla on, olet elänyt hyvin ja löytänyt vastuuntuntoisen aviomiehen, joka rakastaa sinua sekä sinulla on neljä ihanaa lasta!" Silvo sanoi ylpeänä. Natalie hymyili isälleen.

Anton oli sillä välin syöttämässä Rickiä. Hän rakasti jokaista lastaan kovasti, suosikiksi alkoi kuitenkin muodostua Rick.

Illalla oli Julien aika kasvaa lapseksi. Ketään vaan ei ollut katsomassa kaikki kun sattuivat nukkumaan.

Julie pysyi tosi kauniina ja nuo hiukset sopivat hänelle niin, että ne saivat pysyä. Julie sai näköjään myös pusuhuulet, mutta ne sopivat hänelle kyllä hyvin :) Kerrassaan kaunis tyttö <3

Kolmosia vastaan Juliella taisi jotain olla sillä ensi töikseen hän alkoi motkottaa heille. "Miten viittitte itkeä siellä kehdossa koko ajan, mulla menee hermot!" Julie valitteli yhdelle kolmosista.

Kuinka Julie suhtautuu sisaruksiinsa? Unohtaako Silvo Millan? Minkälaisia kolmosista kasvaa? Kysymyksiin vastaukset saatte seuraavasta osasta! Uudesta osasta myös sen verran, että se ilmestyy luultavammin viikon päästä. Nyt kun kerkiän vielä pelata tällä loppujoululomalla. No ei muuta kuin kommentoikaa!